Hyvinvointialueet kouluttavat henkilöstöään yhä enemmän

Lähes kahdeksan kymmenestä (78 %) hyvinvointialueiden työntekijöistä tai viranhaltijoista osallistui vuonna 2024 täydennyskoulutukseen. Koulutuksiin osallistuneiden osuus on kasvanut 6 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna.

Täydennyskoulutukseen osallistuneiden osuus on kasvanut kahtena peräkkäisenä vuotena ja on ylittänyt jo koronapandemiaa edeltäneen tason.

Tiedot selviävät Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tekemästä hyvinvointialueiden täydennyskoulutustiedustelusta.

Täydennyskoulutukseen osallistujia oli viime vuonna yhteensä noin 177 000 ja koulutuspäiviä kaikkiaan 548 000.

Keskimäärin koulutusta oli 3,1 päivää osallistujaa kohden vuodessa. Koulutuspäiviä oli enemmän kuin edellisvuonna, jolloin niitä oli 2,9 vuosittain osallistujaa kohden.

Ammattiryhmien välillä on isoja eroja. Korkeasti koulutetut ammattiryhmät osallistuvat koulutuksiin useammin kuin muut. Heidän koulutuksensa ovat myös pidempiä kuin muilla.

Hammaslääkärit ja erityisasiantuntijat kärjessä

Koulutukseen osallistuivat eniten hammaslääkärit ja hoitotyön erityisasiantuntijat, joista peräti 97 prosenttia osallistui täydennyskoulutukseen. Hoitotyön erityisasiantuntija tarkoittaa esimerkiksi ylihoitajaa ja osastonhoitajaa.

Melkein yhtä aktiivisesti koulutukseen osallistuivat lääkärit ja sosiaalityön erityisasiantuntijat, joista 89 prosenttia osallistui täydennyskoulutukseen. Sosiaalityön erityisasiantuntijat ovat esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä. Koulutuspäiviä oli eniten lääkäreillä.

Sosiaalialan asiantuntijoista koulutukseen osallistui 88 prosenttia. Heitä ovat esimerkiksi sosiaaliohjaajat ja nuorisotyön ohjaajat.

Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöistä koulutukseen osallistui 83 prosenttia. Heitä ovat esimerkiksi lähihoitajat.

Vähiten koulutukseen osallistui muu henkilöstö, joista vain 57 prosenttia osallistui täydennyskoulutukseen.

Täydennyskoulutuksen kustannukset olivat osallistujaa kohden keskimäärin 304 euroa. Hyvinvointialueiden yhteenlasketut suorat koulutuskustannukset ovat arviolta noin 54 miljoonaa euroa.

Kun mukaan lasketaan koulutusajan palkkakulut sivukuluineen, kokonaiskustannukset nousivat noin 130 miljoonaan euroon vuodessa.

KT:n toteuttamaan selvitykseen vastasi 23 organisaatiota, joiden henkilöstö kattaa 96 prosenttia hyvinvointialueiden ja -yhtymien työntekijöistä.

Koulutuskorvaus uhkaa loppua ensi vuonna

Täydennyskoulutus on tärkeää, koska se pitää yllä palveluiden laatua, potilasturvallisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia.

Lainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueita huolehtimaan henkilöstön riittävästä osallistumisesta oman alansa täydennyskoulutukseen. Tätä velvoitetta tukee 1. huhtikuuta viime vuonna voimaan tullut asetus, joka määrittelee koulutuksen laadun, määrän ja seurannan edellytykset.

Koulutuksen määrää ei kuitenkaan säädellä tarkasti, vaan se määräytyy henkilöstön koulutustason, tehtävien ja organisaation tarpeiden mukaan.

Samaan aikaan kun täydennyskoulutusten määrä kasvaa, hallitus suunnittelee lakkauttavansa koulutuskorvauksen maksamisen julkisille työnantajille.

Jos lakkautuspäätös toteutuu, koulutuskorvausta ei enää maksettaisi 1.1.2026 tai sen jälkeen toteutettuihin koulutuksiin. KT vastustaa suunnitelmia.

Täydennyskouluttamista ei voi lopettaa

Lähes kaikki hyvinvointialueet ja kunnat ovat saaneet koulutuskorvausta. Korvausten määrät ovat olleet tiukassa taloustilanteessa merkittäviä. Viisi eniten koulutuskorvausta saanutta työnantajaa saivat kukin yli 450 000 euroa viime vuonna.

Koska hyvinvointialueiden työntekijöiden osaaminen on lain mukaan pidettävä ajan tasalla, täydennyskoulutusta ei voi lopettaa. Sen sijaan koulutusmenot uhkaavat jäädä kokonaan hyvinvointialueiden maksettavaksi.