Työsopimuslakiin tulee muutoksia
Hallitusohjelmaan sisältyneet tavoitteet muuttaa työsopimuslakia ovat pääosin toteutumassa. Irtisanomisen kynnys madaltuu ja määräaikaisen sopimuksen voi tehdä tietyissä tilanteissa ilman perusteltua syytä.
Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys, joka tuo toteutuessaan muutoksia työsopimuslakiin. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026 alkaen.
Muutoksia suunnitellaan muun muassa henkilöperusteiseen irtisanomiseen ja määräaikaisen työsopimuksen ehtoihin. KT:n yritysjäseniä voivat koskea myös lomautusilmoitusaikoja koskevat muutokset.
Irtisanomiseen riittää jatkossa asiallinen syy
Työsopimuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että työsopimuksen henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Nykyisin tähän vaaditaan asiallinen ja painava syy.
Tavoite madaltaa irtisanomisen kynnystä sisältyy hallitusohjelmaan. Tarkoituksena on helpottaa työnantajien mahdollisuutta työllistää.
Nykyisiä työsopimuslain säännöksiä sovelletaan silloin, jos työntekijän irtisanomisen perusteena oleva menettely olisi kokonaisuudessaan tapahtunut viimeistään 31.12.2025. Muulloin sovellettavaksi tulevat uudet säännökset.
Oikeuskäytäntö tarkentaa tulkintaa
Mikä käytännössä muuttuu henkilöperusteisessa irtisanomisessa muutoksen jälkeen? Se on haasteellinen kysymys, sillä työsuhteen päättämisperusteiden sisältö on muotoutunut pitkälti oikeuskäytännön kautta.
Haastetta lisää se, että oikeuskäytännössä irtisanomisperusteen arvioinnissa asiallisen ja painavan syyn vaatimusta on arvioitu yleensä kokonaisuutena. Oletettavasti myös nämä uudet säädösmuutokset tarkentuvat vasta oikeuskäytännön kautta. Laissa ei ole mahdollista huomioida yksityiskohtaisesti kaikkia tilanteita, joissa työsopimuksen irtisanominen on mahdollista.
Lakimuutokset vaikuttavat kokonaisarviointiin
Hallituksen esityksessä todetaan, että jatkossa työntekijän irtisanomisessa olisi keskeisintä sen arviointi, onko työsuhteen irtisanominen asiallinen seuraus työntekijän menettelylle.
Toteutuessaan esitetyt muutokset vaikuttaisivat yleisesti irtisanomisperusteelta edellytettävien tosiseikkojen kokonaisarviointiin. Kun laista poistuu painavuuskriteeri, se voi joissakin tilanteissa mahdollistaa työsopimuksen irtisanomisen olosuhteissa, joissa se ei nykyisin ole mahdollista.
Lakimuutosten jälkeen kokonaisharkinnassa huomioitavat seikat näkyisivät laissa nykyistä selkeämmin. Luettelo ei ole tyhjentävä. Kokonaisarviointi-sanan muuttaminen kokonaisharkinnaksi olisi lähinnä kielellinen muutos.
Alisuoriutuminen nykylainsäädännön mukaisesti
Lainvalmistelun aikana keskusteltiin paljon alisuoriutumisesta. Loppujen lopuksi säädösluonnoksesta päädyttiin poistamaan maininta alisuoriutumisesta erillisenä moitittavuutta ilmentävänä työntekijän menettelytapana.
Työsopimuslaissa säilytettiin nykyinen alisuoriutumistilanteita koskeva oikeustila ja irtisanominen alisuoriutumisen perusteella on mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa.
Työntarjoamisvelvoitteeseen rajauksia
Lakimuutosten jälkeen työnantajalla ei olisi enää velvollisuutta selvittää mahdollisuutta tarjota työntekijälle muuta työtä, jos kyse on muusta kuin työntekoedellytysten muuttumisesta. Mikäli irtisanomisen perusteena olisi työntekijän laiminlyönti tai moitittava käyttäytyminen, niin työnantajalla ei olisi enää velvollisuutta selvittää työntekijän sijoittamista muuhun työhön.
Käytännössä selvitysvelvollisuus koskenee eniten tilanteita, joissa työntekijän terveydentila on olennaisesti heikentänyt työkykyä.
Määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä
Määräaikaisen työsopimuksen saa nykyisen lainsäädännön mukaan tehdä ainoastaan, jos siihen on laissa mainittu peruste. Työsopimuslain lakimuutoksia valmistelleen työryhmän mietinnössä esitetään mahdollisuutta tehdä määräaikainen työsopimus ilman työsopimuslaissa edellytettyä perusteltua syytä, kun kysymys on työnantajan ja työntekijän välisestä ensimmäisestä työsopimuksesta. Muutoksien tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti purkaa työllistämisen esteitä.
Tämä uusi säädös muistuttaisi nykyistä työsopimuslain pykälää, joka koskee määräaikaisen työsopimuksen tekemistä pitkäaikaistyöttömän kanssa (TSL 3 a §). Ilman perustetta saisi tehdä enintään kolme määräaikaista sopimusta, joiden yhteiskesto on enintään yksi vuosi.
Työntekijällä ja työnantajalla olisi mahdollisuus irtisanoa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.
Lomautusilmoitusajan lyhennys voi koskea yritystä
Työsopimuslakiin ehdotetaan lisäksi muutosta, jonka mukaan lomautusilmoitusaika lyhenisi työsopimuslaissa nykyisin olevasta 14 päivästä 7:ään päivään. Tämä ei koskisi kuntia ja hyvinvointialueita, joissa säilyy virka- ja työehtosopimusten mukainen kolmen viikon ilmoitusaika.
Muutos koskisi sen sijaan niitä KT:n yritysjäseniä, jotka soveltavat työsopimuslain mukaista lomautusilmoitusaikaa, kun lomautusilmoitusajasta ei ole määräystä työehtosopimuksessa, jota yritys soveltaa.
Takaisinottovelvollisuutta rajoitetaan
Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa sitä, että työnantajan on tarjottava työtä taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanomalleen työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee työvoimaa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhde on kestänyt vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta.
Jatkossa takaisinottovelvollisuus koskisi vain työnantajia, joilla on vähintään 50 työntekijää.
Vastaavat muutoksi tulisi tehdä viranhaltijalakiin
Uudistuksia ei ole tulossa viranhaltijalakiin miltään osin, joten muutokset koskevat vain työsuhteista henkilöstöä. KT on tuonut lainvalmistelun eri vaiheissa esille, että vastaavat muutokset tulisi tehdä myös viranhaltijalakiin.
21.11.2025