Sinun, minun vai meidän rahamme?

Keskustelemme vihdoinkin siitä, mihin meillä Suomessa on varaa. Yksimielisiä olemme siitä, että talouskasvua ei ole nähty maassamme pitkään aikaan. Tämä on saanut monen kysymään, onko meillä varaa nykyiseen hyvinvointivaltioomme. Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on toivonut, että Suomessa käytäisiin enemmän keskustelua perheen roolista hoivassa. Hän on viitannut siihen, että aikuiset lapset ottaisivat aiempaa enemmän vastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan.

Hoito- ja hoivapalveluiden ytimessä ovat varhaiskasvatuspalveluja tuottavat kunnat ja iäkkäiden palveluja tuottavat hyvinvointialueet. Palveluissa työskentelee satojatuhansia naisia eri tehtävissä. Olemme Suomessa olleet ylpeitä siitä, että naiset osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen täysimääräisesti ja valtaosa heistä täyttä työaikaa tehden. Tämä on yksi tasa-arvoisen työelämän peruspilareita. Mikäli luopuisimme kahden työssäkäyvän aikuisen mallista, on todennäköistä, että kotiin jäisivät ennen kaikkea naiset. Heihin kohdistuisi suurin paine siirtyä osa-aikaiseen työhön, mikäli perheolosuhteet sitä vaatisivat.

”Julkisista palveluista on hyvä käydä arvokeskustelua.”

Hoito- ja hoivapalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa työskentelevät koulutetut ammattilaiset. Julkisia palveluja kehitetään jatkuvasti ja tehokkuutta etsitään muun muassa teknologiasta. On vaikea nähdä, että yhden iäkkään hoitaminen kotona perheen voimin olisi yhteiskunnallemme tehokkaampi vaihtoehto kuin ammattilaisten tekemä työ. Vaikka alallamme on haasteita työvoiman saatavuudessa, suomalaiset luottavat, että päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa saa hyvää ja asianmukaista palvelua. Julkiset palvelut takaavat, että työikäiset voivat keskittyä arjessaan työhön.

Arvokeskustelua julkisista palveluista on hyvä käydä. Keskustelussa on  säilytettävä kannustava ilmapiiri ja sitä tulisi käydä  eri näkökulmista.