Onko sinulla kysyttävää tasopalkkamallista? – Keräsimme vastaukset yleisiin kysymyksiin

Tasopalkkajärjestelmä perustuu osaamisen ja vastuun tasokriteereihin, jotka on määritelty KVTES-in palkkaliitteissä ja OVTESin osio G:ssä. Osaamisen ja vastuun tasoja on määritelty palkkaryhmittäin kolme eli A, B ja C. Valtakunnallisesti sovittujen tasojen lisäksi paikallisesti voidaan sopia C:n yläpuolisista tasoista.

Tasopalkkamalliin siirtyminen on merkittävä muutos, joka herättää paljon kysymyksiä. Lue alta vastauksia KT:sta usein kysyttyihin kysymyksiin:

Mikä tasopalkkamallissa muuttuu?

Kun ennen oli neuvoteltu valtakunnallisesti vain yksi tehtäväkohtainen vähimmäispalkka, nyt valtakunnallisia vähimmäispalkkatasoja on kolme. Valtakunnalliset tasot ovat A, B ja C. Järjestelmän tarkoitus on mahdollistaa entistä paremmin se, että palkkaus kehittyy uran aikana.

Mitä tasot ovat?

Jokainen tehtävä sijoittuu tietylle palkkatasolle. Jokaisessa palkkaryhmässä on kolme tasoa: A, B ja C. A-taso on niin sanottu normaalitaso, joka on yleensä yleisin osaamisen ja vastuun taso. Tehtävä sijoittuu vähintään B-tasolle, jos yksikin valtakunnallisista tasokriteereistä täyttyy. Jokainen työnantaja määrittelee itse, millä kriteereillä tehtävä sijoittuu ‑C-tasolle. Paikallisesti voidaan sopia myös C-tason yläpuolisten tasojen käyttöönotosta.

Mikä on tasokuvaus?

Valtakunnallisten tasokriteerien lisäksi luodaan paikalliset tasokuvaukset. Tasokuvauksesta on tullut paljon kysymyksiä KT:n sähköpostiin ja tasopalkkainfon chattiin. Tasokuvaukselle ei ole sovittu tarkkaa muotoa. Taso­kuvaus tehdään palkkaryhmittäin. Palkkaryhmät löytyvät sopimuksen palkkaliitteistä. Tasokuvauksen tehtävänä on kuvata, millä perusteilla tehtävä sijoittuu millekin tasolle.

Miten tehtävä siirtyy tasolta toiselle?

Tasopalkkajärjestelmässä tehtävä siirtyy tasolta toiselle, kun se täyttää valtakunnalliset ja/tai paikalliset osaamisen ja vastuun kriteerit. Kullekin palkkaryhmän tasolle on määritelty vähintään maksettava valtakunnallinen tasopalkka. Lisäksi työnantaja määrittelee paikalliset tasopalkat, joille todelliset palkat asettuvat. Ne eivät voi alittaa valtakunnallisia minimipalkkoja.

Palkka nousee, kun siirrytään korkeammalle tasolle. Palkka voi myös laskea, jos tehtävä muuttuu. Kenenkään palkka ei laske pelkän tasopalkkausuudistuksen takia.

Mikä on tasolisä?

Tasopalkan lisäksi voidaan maksaa euromääräistä taso­lisää. Valtakunnallisesti sovittuja tasolisiä on kaksi: opiskelijan ohjaus ja varhaiskasvatuksen (palkkaliite 5) lääkehoitoon liittyvä lisä. Näiden lisäksi työnantaja voi maksaa paikallisesti määriteltyä tasolisää lisätehtävistä ja -vastuista. Tasolisää voidaan käyttää sekä palkkaryhmien mukaisissa tehtävissä että palkkaryhmien ulkopuolisissa tehtävissä.

Voiko valtakunnallisen A-tason palkan alittaa?

Tasopalkkajärjestelmä on sitova, ja A on yleensä aina lähtötaso. Tietyissä hyvin rajoitetuissa tilanteissa on kuitenkin mahdollista maksaa A-tason alle menevää palkkaa.  A-tason alle menevää palkkaa voi maksaa esimerkiksi harjoitteluissa, kesätöissä ja kun työntekijä saa palkkatukea. Myös jos ulkomaalaisen tutkinnon tunnustaminen on kesken, on mahdollista maksaa A:n alle menevää palkkaa.

Onko rajattu työkyky peruste alittaa tasopalkka A?

Ei ole. Sen sijaan rajallinen työkyky voi johtaa osa-aikatyöhön, joka vaikuttaa palkkaan. Jos työnkuvaa pitää rajata, tulee miettiä, mitä palkkaryhmää työnkuva sen jälkeen muistuttaa eniten tai merkitä työ palkkaryhmien ulkopuolelle ja räätälöidä palkka sen mukaan.

Ovatko vailla kelpoisuutta olevat vaka-opettajat A:n alapuolella?

Eivät ole. Vailla kelpoisuutta olevia varhaiskasvatuksen opettajia ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia koskee KVTESin liite 5, josta voi katsoa oikean palkkaryhmän.

Jos nykyiset tehtäväkohtaiset palkat ovat jo yli valtakunnallisten tasopalkkojen alarajojen, niin maksetaanko 1.2.2025 keskitetty erä ja korotetaanko paikallisen järjestelyerän palkkasummaa?

Riippuu tilanteesta. 1.2.2025 erä on keskitetty erä, jonka käytöstä on sovittu KT:n ja järjestöjen kesken. Keskitetyn erän kustannus muodostuu siitä, että henkilön tehtäväkohtainen palkka korotetaan valtakunnallisen tasopalkan tasolle oikeassa palkkaryhmässä.

Kustannusta ei synny, jos tehtävä on sijoitettu B-tasolle ja tehtäväkohtainen palkka on jo vähintään samalla tasolla kuin valtakunnallinen B-tason tasopalkka. Sama koskee A- ja C-tasoa. Keskitetyn erän kustannus vaihtelee työnantajittain. Jos kaikki tehtäväkohtaiset palkat ovat jo yli C-tason valtakunnallisen tasopalkan, keskitetystä erästä ei muodostu kustannusta eikä palkkasummaa tarvitse korottaa.

Paikallisen järjestelyerän euromäärän laskentaan käytettävää palkkasummaa korotetaan joko keskimääräisellä 0,35 prosentilla tai käytetään paikallista palkkasummaa, jossa on huomioitu keskitetyn erän vaikutus. Tällöin palkkasummassa huomioidaan henkilöiden tehtäväkohtaisten palkkojen nousu valtakunnallisten tasopalkkojen tasolle.

Pitääkö tasopalkan käyttöönotto viedä päätettäväksi kunnanvaltuustoon?

Ei tarvitse. Tasopalkkajärjestelmä on valtakunnallinen järjestelmä, jossa on suurelta osin kyse työehtosopimuksen toimeenpanosta. Näin ollen kyse ei ole päätösasiasta.

Millä aikataululla tasopalkkamuutos tehdään?

Uusi tasopalkkajärjestelmä on otettava käyttöön ­KVTESissä viimeistään 1.10.2025 alkaen. Kun järjestelmä otetaan käyttöön, tehtävät on sijoitettava oikeisiin palkkaryhmiin sekä osaamisen ja vastuun tasoille. Tasopalkkajärjestelmän käyttöönotto ei edellytä tehtävänkuvien päivitystä ennen tasopalkkajärjestelmän käyttöönottoa.

Niissä tehtävissä, joissa tehtävänkuva on tarpeellinen, tehtävänkuvat on hyvä päivittää. Tehtävänkuvat voidaan päivittää mahdollisimman joutuisasti tasopalkkajärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Työmäärän mukaan aika voi olla esimerkiksi puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Miten palkat harmonisoidaan?

Tasopalkkajärjestelmän käyttöönotto luo palkkojen yhteensovittamisen tarvetta. Palkkojen yhteensovittamisessa uuden tasopalkkajärjestelmän mukaisiin palkkaryhmiin ja tasoihin noudatetaan siirtymäaikaa, joka vaihtelee työnantajittain. Palkkausjärjestelmäuudistuksesta suoraan johtuva palkkojen yhteensovittaminen tulee toteuttaa kohtuullisessa ajassa.

Kun työnantaja on määritellyt paikallisen tasopalkan kullekin palkkaryhmän tasolle, palkat pitää harmonisoida. Kaikissa saman palkkaryhmän samalle tasolle sijoittuvissa tehtävissä tulee siis olla lopputulemana sama tasopalkka. Työnantaja tekee harmonisoinnista suunnitelman, jota päivitetään tarvittaessa.

”Kenenkään palkka ei laske  tasopalkkausuudistuksen takia.”

Voiko työsopimukseen merkitä osaamisen ja vastuun tason sekä tasolisän?

Sitä ei suositella, koska taso voi työuran aikana muuttua. Olennaista on merkitä euromääräinen palkka palvelussuhteen alkaessa ja tieto, että muutoksia voidaan tehdä tarvittaessa. Muuta ei kannata merkitä.

Tuleeko palkkaryhmä ja taso kertoa työntekijälle tai viranhaltijalle?

Palkkausjärjestelmän muutoksista, tasopalkkojen tasoista ja tasolisistä tulee tiedottaa jollain tavoin. Tiedot näkyvät myös palkkalaskelmassa. Työntekijän tai viranhaltijan on hyvä tietää, jos hän saa tasolisän ja mikä sen peruste on.

Mitä työnantajan pitää ainakin tehdä?

Tässä vaiheessa on jo perustettu paikallinen palkkausryhmä henkilöstön edustajien kanssa. Paikallisten tasokuvausten tekeminen on sitä tärkeämpää, mitä isompi työnantaja on kyseessä. Ainakin kannattaa käydä läpi valtakunnalliset tasokuvaukset, palkkaryhmien ulkopuoliset ja työnantajan soveltamisohjeet.

Järjestelyerien käytöstä neuvotellaan myös, erityisesti kesäkuun erän osalta. Tasolisistä käydään läpi pakolliset ja harkinnanvaraiset lisät. Mahdolliset C:n ylittävät lisätasot pitää myös sopia, jos tasot ovat joissakin palkkaryhmissä tarpeen. On hyvä muistaa, että paikallisessa palkkausryhmässä on tarkoitus nimenomaan neuvotella ja mahdollisuuksien mukaan löytää yhteisymmärrys asioista. Lopulta työnantaja päättää, jos yhteisymmärrystä ei synny. Kuitenkin mitä laajempi hyväksyntä palkkausjärjestelmällä on, sitä enemmän siihen luotetaan.

Pitääkö työntekijän kanssa neuvotella palkasta?

Palkkaryhmistä ei neuvotella, sillä kenenkään palkka ei laske. Kyseessä on enemmänkin tekninen muutos. Kaikkien palkkaryhmä muuttuu, kun järjestelmä uudistuu.

Henkilöstölle tiedotetaan palkkojen muuttumisesta. Työnantaja tiedottaa siitä, että uusi palkkausjärjestelmä on otettu käyttöön, ja kertoo, mistä tiedot löytyvät. Tästä voidaan tehdä viestintäsuunnitelma.

Keitä uusi palkkausjärjestelmä ei koske?

Työnantajan edustajia, joiden työnä on kunnan merkittävän osan johtaminen. Käytännössä heitä ovat kunnanjohtajat, toimialajohtajat ja johtajat, joiden vastuulla on suuri hallinnonala tai vastaava eli hallintojohtajat, hr-johtajat ja talousjohtajat. Heillä on kokonaispalkka, ja heidät on rajattu järjestelmän ulkopuolelle.

Tarkoittaako kokonaispalkka kokonaistyöaikaa?

Ei. Ne ovat kaksi eri asiaa. Myös johtajat, joilla on kokonaispalkka, ovat työaikalain piirissä. ­KVTES ei tunne kokonaistyöaikaa, mutta kokonaispalkkaa saaville työnantajan edustajille ei makseta työaikakorvauksia.

Työnantajan edustajilla on pääsääntöisesti toimistotyöaika, vaikka työaikaa ei heidän työnsä luonteen vuoksi seurata niin tarkasti kuin muilla kunnan palveluksessa olevilla. Sen takia työsuojelulainsäädäntö koskee myös heitä.

Voiko työnantajan edustajille maksettavan kokonaispalkan päälle maksaa jotain lisiä?

Kokonaispalkan lisäksi ei voi maksaa tasolisää. Sen sijaan henkilökohtaista lisää voi maksaa.