Pääkirjoitus

Kuntien keskeinen tehtävä on tuottaa palveluita kuntalaisille jäsenilleen. Suurin osa tästä perustuu lainsäädännön velvoitteisiin. Tulot tulevat enimmäkseen sekä kunnallisverojen että valtionosuuksien kautta.

Perimmiltään strategia tarkoittaa oppia sodankäynnistä. Strateginen viestintä taas on eräänlainen oppi siitä, miten yhteisö edistää pitkän ajan kuluessa suunnitelmallisesti keskeisten tavoitteidensa saavuttamista viestinnällä.

Kierros uusien työ- ja virkaehtosopimusten saamiseksi alkoi elokuun lopussa vienti-
teollisuuden neuvotteluilla. Kunta-alalla kiihkein vaihe on vasta ensi kevättalvella, sillä nykyiset sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa 2020.

Suomi aloittaa pian EU:n puheenjohtajamaana. Sauma on jännittävä: alla ovat poliittisia voimasuhteita muuttaneet eduskunta- ja EU-vaalit ja edessä unionitason pulmat, kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, taloustilanne sekä tietysti Brexit, Britannian kytevä päätös erota unionista.

Joukkueurheilun vanhan sanonnan mukaan voittaminen on pelaajien ansiota, mutta tappiot valmentajan vika. Kun tappioita tulee tarpeeksi, valmentaja lähtee. Joukkuetta vaihdetaan vasta kauden jälkeen.
Vertaus tulee mieleen, kun seuraa keskustelua työpaikkojen ilmapiiristä ja tuottavuudesta.

Kunnallisessa palvelutuotannossa on julkisrahoitteisten yhteisöjen ja yksityisellä pääomalla toimivien yritysten raja jatkuvasti ohentunut. Kunta-ala voi nykyään monessa kohdassa valita, toteuttaako se palvelutehtäväänsä omana työnä, omistamansa yhtiön tai liikelaitoksen kautta tai ostopalveluna ulkopuoliselta

Strategian tutkimukseen piirissä otettiin jo 1970-luvulla käyttöön heikon signaalin käsite. Sillä tarkoitetaan ensimmäisiä merkkejä tai oireita vaivihkaa nousevasta asiasta, josta voi kehittyä merkittävä muutos. Marraskuun lopulla julkaistu väestöennuste ei enää ollut kovin heikko signaali, kun se ennusti Suomeen syntyvyyden jatkuvaa ja voimakasta laskua. Kaikki seuraukset ovat kuitenkin vielä ymmärtämättä.

Veikkaan, että seuraavien eduskuntavaalien iso teema on maahanmuutto. Perusteeksi käy yhtä lailla muutaman vuoden takainen turvapaikanhakijoiden aalto vaikutuksineen kuin Ruotsin parlamenttivaalien esimerkki. Maahanmuuttajat vaikuttavat vaalien ohella jatkuvasti kuntien arkeen. Kotouttaminen on vaativa tehtävä, ja tärkeä osa sitä on työn löytäminen.

Mikään ei ole niin epävarmaa kuin varma, ja toisaalta mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Yhdellä virkkeellä voi tänäkin syksynä kuvata niin sote- ja maakuntauudistusta kuin työn murrosta. Koko ajan tapahtuu jotain, suunta, laajuus ja lopputulos vain elävät.

Kuntatyönantaja-lehden joka numerossa on yksi teema, jota pyritään tarkastelemaan laajasti, monipuolisesti ja jopa yllättävistä näkökulmista. Perinteisiä ja toistuvia aiheita ovat olleet esimerkiksi henkilöstöjohtaminen, työturvallisuus ja kunta-alan sopimukset. Hiljalleen kattausta on lavennettu. Tarkastelussa ovat olleet muun muassa maine ja työn murros. Nyt tartuimme vastuullisuuteen.

Kunta-alan sopimusneuvottelut olivat tänä talvena monella tavalla poikkeukselliset. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokierroksena, jonka taustalla kummitteli vientiteollisuuden neuvotteluissa syntynyt niin sanottu yleinen linja.

Johtamisesta on kehitelty mahtava määrä oppeja, ismejä, malleja ja termejä. Ne ovat kuin muoti, eri tyylit ovat vuorollaan pinnalla, hiipuvat ja nousevat taas retrosti esiin. Myös kunta-alalla on kokeiltu monenlaisia suuntauksia.