Tuore selvitys paljastaa, että nuorten työuria kannattaa tukea – vahvistaa työvoiman saatavuutta myöhemmin

Nuorten työuria kannattaa tukea jo alussa, sillä se varmistaa henkilöstön saatavuutta myöhemmin. Tämä selviää KT:n uudesta Nuorten potentiaali käyttöön -selvityksestä.

Selvitys perustuu kuntien ja hyvinvointialueiden HR-henkilöstölle suunnattuun kyselyyn ja haastatteluihin. Kyselyyn vastasi yhteensä 12 HR-asiantuntijaa hyvinvointialueilta ja 68 kunnista. Lisäksi yhdeksää kuntien ja hyvinvointialueiden HR-asiantuntijaa haastateltiin syvemmin.

Haastateltavat arvioivat, etteivät julkisen alan uramahdollisuudet näyttäydy nykyisin nuorille aina erityisen houkuttelevana. Mielikuvassa olisikin parantamisen varaa.

Työnantajat tukevat nuorten työuria esimerkiksi järjestämällä nuorille mahdollisuuksia vierailla työpaikoilla, tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja sitouttamalla työntekijöitä jo aikaisessa vaiheessa tulemaan takaisin kesätöiden jälkeen

Selvityksen mukaan työnantajien kannattaisi suosia entistä enemmän ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja miettiä, millaista henkilöstöä ne tarvitsevat pitkällä aikavälillä. Tavoitteena voisi olla, että nuoret voivat kasvaa tehtäviinsä.

Työnantajat joutuvat silti monesti reagoimaan arjen realiteetteihin, jolloin ne rekrytoivat nykyhetken tarpeeseen, eivät tulevan tarpeensa pohjalta. Kustannustehokkuus tässä hetkessä voi kuitenkin näkyä odottamattomina rekrytointikuluina tulevaisuudessa.

"Nykypäivänä meillä panostetaan aika paljon urapolkuajatteluun"

HR-asiantuntija

Hyvinvointialueilla selkeitä työuria

Hyvinvointialueiden HR-henkilöstön haastatteluiden perusteella hyvinvointialueet rakentavat nuorille jo urapolkuja monin tavoin. Urapolkuja rakennetaan erilaisten työmahdollisuuksien, harjoitteluiden ja oppilaitosyhteistyön avulla.

Hyvinvointialueiden työtehtävät ovat suureksi osaksi säädeltyjä ja vaativat tietyn ammattipätevyyden. Tämän vuoksi alan opiskelijoita tarvitaan kipeästi töihin myös harjoitteluiden jälkeen.

– Nykypäivänä meillä panostetaan aika paljon urapolkuajatteluun, yksi haastateltava sanoo.

Urapolkuajattelu tarkoittaa haastatteluissa esiin nousevien esimerkkien mukaan sitä, että työnantaja yrittää saada opiskelijan jo ensimmäisistä harjoitteluista asti sitoutumaan työnantajaansa.

Tällöin työnantaja keskustelee nuoren kanssa jo aikaisessa vaiheessa siitä, mihin hän voisi työllistyä kesätöihin tai mihin hän voisi sopia mielenkiinnonkohteidensa vuoksi valmistumisen jälkeen.

Käytännössä harjoittelun ohjaajien määrä kuitenkin rajaa paljon sitä, kuinka paljon organisaatio pystyy tarjoamaan nuorille esimerkiksi harjoittelupaikkoja. Ohjauksen lisäksi nuoret tarvitsevat työnantajalta tukea myös henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta huolehtimiseen.

– Työssä jaksaminen on ollut ilmeisen kova haaste. Ja sitten on todella paljon sitä, että fyysinen kunto ei ole riittävän hyvä suhteessa siihen työhön, eräs haastateltava kuvaa.

"Työssä jaksaminen on ollut ilmeisen kova haaste."

HR-asiantuntija

Nuorten ohjaus kuntoon

Kunnissa ja hyvinvointialueilla tulisi selvityksen mukaan varmistaa riittävä nuorien harjoittelun ohjaajien määrä, sillä pula ohjaajista voi estää harjoittelupaikkojen tarjoamista.

Harjoittelupaikkoja ei ole aina riittävästi tarjolla. Tilanne voi vaikeutua entisestään julkisen sektorin eläköitymisaallon myötä. Ohjaajalla on oltava aikaa nuoren rinnalla kulkemiseen, mutta toisaalta myös halua kantaa perehdyttämisestä vastuuta.

Yksi selvityksen esittämä ehdotus on se, että eläkeikäiset toimisivat ohjaajina aiempaa useammin.

Eläkeläiset voisivat toimia ohjaajina aiempaa useammin.

Rohkaisevat, innostavat esimerkit esiin

Selvitysraportin haastatteluissa nousee esiin yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat omalla aktiivisuudellaan onnistuneet luomaan työmahdollisuuksia nuorille vaikeissakin tilanteissa.

Vastaavat esimerkit voi tuoda omassa organisaatiossa näkyväksi. Se voi auttaa myös muita kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia tunnistamaan omat työllistämismahdollisuutensa aiempaa monipuolisemmin.

Muita raportissa esitettyjä hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi tutustumismahdollisuudet työhön jo varhaisessa vaiheessa.

Työpaikalla ei tarvitse odottaa, että lapset ovat riittävän vanhoja TET-jaksoon tai kesätöihin. Ensi kosketus julkiseen sektoriin voi tulla jo Lapset töihin -päivästä tai vierailukäynnistä.

Henkilöstön saatavuutta helpottaa se, jos nuoret kiinnittyvät työpaikkaansa jo opiskeluvaiheessa. Nuorten kokema kuormitus uran alkuvaiheessa voi keventyä, jos nimetty ohjaaja on motivoitunut ja hänellä itsellään on apuna selkeät toimintamallit ohjauksen tueksi. Toisaalta työnantajan on hyvä tunnistaa, että kaikista ei ole ohjaajan rooliin.

Jottei työelämän ja toimialan arki tule nuorille yllätyksenä, alueen oppilaitosten on hyvä tuntea julkisen alan työpaikkojen toimintaympäristöä ja uramahdollisuuksia.

Haastateltujen mielestä työelämään tutustumisen jaksot, kesätyöt ja harjoittelupaikat ovat tärkeä keino edistää nuorten pääsyä mukaan työelämään. Sen lisäksi ne vahvistavat julkisten työpaikkojen vetovoimaa.

"Vähemmän meilläkin ehkä organisaationa on semmoisia ensimmäisiä työpaikkoja."

HR-asiantuntija

Nuorten sitoutumista työnantajaan kannattaa tukea

Haastatellut kuntien HR-asiantuntijat pohtivat, että tehtäväkohtaiset vaatimukset voivat olla erityisesti vaativissa työtehtävissä korkeita nuorten kokemukseen nähden. Tällöin nuoret voivat joutua hankkimaan ensimmäisen työpaikkansa jopa muualta kuin asuinkunnastaan.

– Vähemmän meilläkin ehkä organisaationa on semmoisia ensimmäisiä työpaikkoja, yksi tutkimuksen haastateltu HR-asiantuntija sanoi.

Vaikka kaikki haastatellut HR-asiantuntijat eivät pysty tarjoamaan aloitustason töitä nuorille niin usein kuin haluaisivat, työnantajilla on vahva tahto edistää nuorten työllistymistä. Osa haastatelluista on ottanut kunnia-asiakseen järjestää töitä halukkaille paikkakunnan nuorille.

Kuitenkin osa vastaajista kokee, että TE-palveluiden siirto kuntiin on heikentänyt heidän mahdollisuuksiaan tarjota nuorille esimerkiksi palkkatuettuja töitä. Palkkatuen kustannukset jäävät nyt kokonaisuudessaan kuntien maksettavaksi.

Selvityksen haastatteluista ilmenee, että osa HR-asiantuntioista toivoo voivansa tehdä enemmän nuorten työllistämiseksi, kuin minkä he nykyisellään kokevat mahdolliseksi. Haastateltavat toivoisivat, että nuorilla olisi mahdollisuus oppia ja kasvaa kokeneiden konkarien rinnalla asiantuntijatason ammattilaisiksi.

– Jos on vaikka henkilöstötyötä tai taloustyötä, niin tähän ei suoraan valmista mikään, eräs HR-asiantuntija vastasi.

Hän toivoo, että nuoret voisivat tulla ensimmäiseen työpaikkaan vasta harjoittelemaan.

Talouden reunaehdot ja lakisääteiset tehtävät kuitenkin rajaavat sitä, millaisia työmahdollisuuksia kunnat ja hyvinvointialueet pystyvät tarjoamaan nuorille. Nuorten perehdytys alusta asti ei ole aina mahdollista.

"Jos on vaikka henkilöstötyötä tai taloustyötä, niin tähän ei suoraan valmista mikään."

HR-asiantuntija 

Osa nuorista tarvitsee työelämätaitojen harjoitusta

Osa nuorista tarvitsee haastateltavien mukaan työelämätaitojen harjoittelua. Esimerkiksi työaikojen noudattaminen voi olla osalle nuorista hankalaa.

Joillekin nuorille alan arki ja sen vaatimukset voivat tulla yllätyksenä. Tässä ohjaajan tuki on arvokasta.

HR-asiantuntijat arvioivat nuorten toiveiden muuttuneen nykyään maltillisemmiksi kuin mitä ne olivat aiemmin. Tähän on vaikuttanut hankala taloustilanne. Nyt tavallinen työ ja työelämä kelpaavat nuorille aiempaa paremmin.