Miten ammattihenkilölait uudistuvat sote-alalla?
Lakiuudistus pyrkii yhdenmukaistamaan sääntelyä sote-alalla. Kantansa asiasta kertovat KT:n Anna Kukka ja STM:n Jaska Siikavirta.
Ammattihenkilölainsäädännön uudistamisen arviointi- ja seurantaryhmässä mukana oleva KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka:
"KT on korostanut, että liian tiukka säätely ei mahdollista työ- ja toimintatapojen uudistamista ja tehtävärakenteiden sekä työnjaon kehittämistä, kun toimintaympäristö muuttuu.
Ammattihenkilölainsäädännön uudistuksessa on kyse siitä, että terveydenhuoltoalan ammattihenkilöitä ja sosiaalialan ammattihenkilöltä koskevaa sääntelyä yhtenäistetään.
Uudistuksen tarkoituksena on päivittää ammattihenkilöitä koskevaa lainsäädäntöä niin, että jatkossa säänneltäisiin vain niitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteja, joissa sääntely on välttämätöntä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
KT pitää tärkeänä, että ammattihenkilölain uudistuksessa huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys. Toisaalta on otettava huomioon myös vääjäämätön tarve hillitä kustannuksia.
”Liian tiukka säätely ei mahdollista toimintatapojen uudistamista eikä työnjaon kehittämistä.”
Sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla on kriittisen tärkeää varmistaa asiakkaiden ja potilaiden turvallisuus ja sen vaatima tarvittava osaaminen. Lääketiede ja hoitomuodot kuitenkin kehittyvät, ja resursseista on pulaa. Siksi alalla ei voi olla ylisääntelyä.
Esimerkkinä ylisääntelyn riskistä ovat suunnitelmat kiristää kansainvälisten osaajien kielitaitovaatimuksia, vaikka työnantajien tueksi ei ole vielä olemassa kansallista, ammatillista kielitaitomallia. Kielitaitotason kiristäminen hidastaisi merkittävästi kansainvälisten osaajien pätevöitymistä ja voisi vaikeuttaa jo alalla työskentelevien asemaa.
Ammattihenkilölainsäädännön lisäksi tulee tarkastella ja uudistaa myös palvelulainsäädäntöä."
STM:n yksikönjohtaja & ammattihenkilölainsäädännön uudistamisen arviointi- ja seurantaryhmän varapuheenjohtaja Jaska Siikavirta:
"Nykyisin sosiaali- ja terveysalan henkilöstön keskinäinen työnjako ja toimintamallit ovat varsin jäykkiä. Nykyinen ammattisääntely sisältää elementtejä, jotka yksipuolistavat ja rajoittavat ammattitoimintaa.
Ammattipätevyyden antavat kuitenkin osaaminen ja sen mukaiset tehtävät – eivät leimasimet, saati ammatin rekisteröinti tai rajoittaminen.
Lain pitää mahdollistaa osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen ja kannustaa täydentämään osaamista jatkuvasti. Näitä asioita estävä tai hidastava ammattisääntely on purettava. Jokaisen ammattilaisen pitää voida jatkaa työtään turvallisesti, eettisesti ja uudistuksesta hyötyen.
”Nykytilassa henkilöstön keskinäinen työnjako ja toimintamallit ovat varsin jäykkiä.”
Sosiaali- ja terveysalan ammateissa asiakas- ja potilasturvallisuuden ydin on kyky toimia itsenäisesti vaativissa tilanteissa. Turvallisuus varmistetaan ensisijaisesti jatkuvalla koulutuksella, työnjaolla ja omavalvonnalla.
Asiakkaiden ja potilaiden määrä sekä palvelutarve kasvavat samalla, kun palvelujärjestelmän voimavarat niukkenevat. Palveluiden järjestäjät tarvitsevat keinoja sopeutua tähän.
Lain tavoitteena on, että ammattihenkilöt voisivat työskennellä joustavammin osaamisensa mukaisissa tehtävissä. Yksilön osaaminen muodostaa kuitenkin asiakas- ja potilasturvallisuuden rajan niille tehtäville, joihin hän voi osallistua. Pääpainon yksilön osaamisen varmistamisessa tulee olla palvelun tuottajalla.
Ammattihenkilölaki on viimesijainen keino valvoa potilasturvallisuutta. Se mahdollistaa yksilön ammattitoiminnan rajoittamisen ja siihen puuttumisen tilanteissa, joissa muut keinot eivät riitä. Lain tulee mahdollistaa myös varsin syvälle käyvät toimet."
Näin lait uudistuvat
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki ja terveydenhuollon ammattihenkilölaki uudistuvat. Lainsäädäntö uudistuu vaiheittain tällä ja seuraavalla hallituskaudella. Sääntelyn purkamisen tavoitteena on, että sote-ammattihenkilöt voisivat työskennellä nykyistä joustavammin osaamisensa mukaisissa tehtävissä.
Luetuimmat artikkelit
