Työelämän kehittäminen 23.3.2016Teksti: Hanna-Kaisa Hämäläinen Kuva: Pixhill Y-sukupolvi, paremman työelämän äänitorvi Työelämään on tullut joukko innokkaita nuoria, jotka uskaltavat vaatia esimiehiltään paljon. Y-sukupolvelaiset eivät kunnioita esimiestä pelkän aseman perusteella – arvostus pitää ansaita teoilla.
Työelämän kehittäminen 23.3.2016Teksti: Birgitta Suorsa Kuva: Jussi Vierimaa Kuntien keksittävä roolinsa uudelleen – Kunnilla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus keksiä kunnan rooli uudelleen, sanoo tulevaisuudentutkija Olli Hietanen. Hän esittää, että pohdinnan lähtökohtana voisi olla, mitä tavallinen kuntalainen tarvitsee voidakseen hyvin.
Työelämän kehittäminen 11.2.2016Teksti: Hanna-Kaisa Hämäläinen Kuva: Pixhill Mistä voimaa esimiehille? Esimiehenä oleminen on rankkaa puuhaa. Jos esimiehen työhyvinvointi ei ole kunnossa, se heijastuu helposti myös alaisiin.
Työelämän kehittäminen 11.2.2016Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu Kuva: Jarno Pellinen Iskuryhmät avuksi muutoksiin – Isoihin muutoksiin on syytä varata hyvät työkalut, sanoo Vaasan yliopiston professori Riitta Viitala. Hänen mukaansa terveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen johtajien kannattaisi kerätä ympärilleen iskuryhmät tutkimaan eri vaihtoehtoja ja valmistelemaan soten vaatimia muutoksia.
Työelämän kehittäminen 11.2.2016Sari Ojanen, neuvottelupäällikkö Kuva: Pixhill Esimiesrooli pitää tiedostaa Esimiestehtävä sisältää aina muodollista valtaa. Hyväksyessään itselleen esimiesaseman hän myös hyväksyy siihen liittyvän vastuun ja lojaalisuuden työnantajaa kohtaan.
Työelämän kehittäminen 12.11.2015Teksti ja kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen Kehittyvä kirjasto ei kuole Mitä tapahtuu kirjastoille tiedonhaun siirtyessä verkkoon ja muiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksien vallatessa alaa? Maailman ja toimintaympäristön muuttuessa kirjastopalveluissa on jouduttu miettimään kirjaston roolia uudelleen. Vantaan esimerkki osoittaa, että kirjastot eivät ole kuihtumassa – päinvastoin.
Työelämän kehittäminen 27.10.2015Teksti: Hanna-Kaisa Hämäläinen Kuva: Pixhill Muista viestiä muutoksesta! Kunta-alalla muutosta ei voi paeta. Siksi kunnissakaan ei voida nyt pistää päitä pensaaseen, vaan muutoksesta pitää viestiä rohkeasti.
Työelämän kehittäminen 1.10.2015Teksti: Oili Valkila Kuva: Pixhill Kuntien vertailu helpottuu Kuntien keskinäinen vertailu helpottuu, hyvät käytännöt leviävät ja siten myös kehittäminen yleensä käy helpommaksi. Tämä kaikki tapahtuu, kun keväällä 2015 lanseerattu sähköinen henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki saa lisää käyttäjiä.
Työelämän kehittäminen 1.10.2015Merja Rusanen, työelämän kehittämisen asiantuntija Kuva: Pixhill Päihteet hallintaan työyhteisössä Päihdehaittojen kustannukset ovat huomattavat niin työpaikoille kuin yhteiskunnalle, inhimillisiä menetyksiä unohtamatta. Valtakunnan tasolta tuli toivomus päivittää vanha päihdesuositus vuodelta 2006. Uusi suositus Päihdehaitat hallintaan! valmistui kesäkuussa 2014 työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyönä.
Työelämän kehittäminen 27.5.2015Jorma Palola, neuvottelupäällikkö Kuva: Pixhill Työttömyys tulee kunnalle kalliiksi Kunnat ovat tämän vuoden alusta rahoittaneet yhä suuremman osan työttömyysturvasta. Nyt olisi tärkeää jatkaa työllisyyden kuntakokeilua ja käynnistää sen toinen vaihe, jossa vahvistetaan kuntien toimivaltaa edistää 12 kuukautta työttömänä olleiden työllisyyttä.
Työelämän kehittäminen 27.5.2015Teksti: Birgitta Suorsa Kuva: Seppo Haavisto Digitalisaatio muuttaa työtä Työn tekemisen tavat ja ammatit muuttuvat digitalisaation myötä. Samoin käy työajoille, työpaikoille ja työyhteisöille. – Meillä on jo meneillään hiljainen vallankumous, sanoo Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen.
Työelämän kehittäminen 1.4.2015Markus Mankin, työmarkkinalakimies Kuva: Pixhill Työkyvyttömyyden aiheuttamat vastuut lisäävät työvoimakustannuksia Työkyvyttömyyden aiheuttamissa kustannuksissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Eniten kustannuksia aiheuttavat sairauspoissaolot ja etenkin pitkät sairauspoissaolot. Kevan arvion mukaan työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat kunta-alalla noin 2,2 miljardia euroa vuosittain.