Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan toimialajohtaja Saara Tavi kulkee lautalla töihin - järjestely on mahdollinen runsaan etätyön ansiosta

Saara Tavi kulkee lautalla töihin. “Olen lanseerannut itselleni käsitteen jokapaikkainen työ, koska teen työtä kotona, toimistolla, junamatkalla ja joka paikassa. Enää työ ei ole pelkästään monipaikkaista, vaan sitä voi tehdä joka paikassa.”

Laukansaari on niin pieni saari Saimaalla, että sillä on vain 17 ympärivuotista asukasta. Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan sosiaalipalveluiden toimialajohtaja Saara Tavi on ollut yksi heistä nyt kuusi vuotta. Hän muutti saareen, koska rakastui siellä asuvaan mieheen vuonna 2019.

Saara Tavin saaristolaisidylliin kuuluu aamupuuron syönti järvimaisemaa ihaillen ja rantasaunan lämmitys työpäivän päätteeksi.

Vaativalle sosiaalipalveluiden toimialajohtajan työlle vastapainoa tar­joavat metsälenkit, sienestys, uiminen ja polttopuiden kantaminen. Hän nauttii pimeyden laskeutumisen seuraamisesta keskellä korpea, kun kotisaareen hiipii iltaisin totaalinen rauha. Talvisin hän hiihtää ja kesällä marjastaa.

Saara Tavi saa elää saaressaan unelmiensa elämää. Se johtuu siitä, että Eloisassa on määritelty vapaus työskennellä siellä, missä se on mahdollista. Tavi käy jollain Eloisan työpisteellä noin kaksi kertaa viikossa. Silloin hän menee kokoukseen tai tapaamaan tiimiään. Hän antaa vapaudestaan suorat kiitokset esihenkilölleen, hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälälle.

– Arvostan Santeria. Hän on nuori johtaja, joka katsoo asioita tuoreella tavalla, Tavi sanoo.

38-vuotias Santeri Seppälä on Suomen nuorin hyvinvointialuejohtaja. Hyvinvointialue sallii Seppälän johdolla etätyötä ja läsnätyötä yhdistävät hybridi­työt aina, kun ne ovat mahdollisia. Esimerkiksi digivastaanotoilla työskentelevät hoitajat ja lääkärit tekevät etätöitä erityisen paljon.

– Mutta heillekin pyritään järjestämään lähityöjaksoja. Asuinpaikasta riippuen sovittuna  voi olla esimerkiksi 1–2 päivää läsnä, että pysyy tatsi käytännön työhön, Santeri Seppälä kertoo.

Jos lääkäri asuu esimerkiksi Lapissa, hän voi tehdä kahden kuukauden läsnäolojakson kesällä ja tehdä työnsä muuten etäältä. Asiakas- ja potilastyötä tehdään hyvinvointialueella toki edelleen paljon myös paikan päällä.

Työmatka taittuu lautalla

Kun Eloisan toimialajohtajan Saara ­Tavin kalenteriin on merkitty läsnäolokokous kahdeksalta, hänen pitää ehtiä viimeistään seitsemältä lähtevään lauttaan. Työmatka Savonlinnan sotekeskukseen kestää kotipihan portilta 40 minuuttia.

Lauttoja Pihlajaveden yli kulkee vain tunnin välein, joten työmatkat voivat venyä hyvinkin pitkiksi, jos myöhästyy lautalta. Ensimmäisen vuoden Tavi kulki saaresta kaupunkiin joka arkipäivä, sulan veden aikana lautalla ja kovilla pakkasilla jäätietä. Sitten korona mahdollisti etätyöt, mikä jäi hybridityön muodossa uudeksi normaaliksi.

”Minun mielestäni lähitapaamisissa on hyvä käyttää aikaa vuorovaikutukseen, käydä yhdessä syömässä ja kysyä kuulumisia. Etätöissä voi sitten enemmän puurtaa.”

Saara Tavi, toimialajohtaja

Ihmisten ei ole tarvinnut muuttaa

Kun hyvinvointialueet perustettiin vuonna 2023, Etelä-Savossa yhdistyivät 11 kunnan sote-palvelut. Alue on laaja, ja sen sisään mahtuvat Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit. Näistä isoin kaupunki on Mikkeli.

Jos töitä ei olisi saanut jatkaa korona-­ajan jälkeen hybridinä eli etä- ja läsnätyötä yhdistäen, moni hyvinvointialueen yhteisessä hallinnossa työskentelevä johtaja ja asiantuntija olisi joutunut muuttamaan Mikkeliin.

Nyt muuttoaallolta vältyttiin, sillä hallintoväki sai jäädä asumaan entisille kotikonnuilleen. Niin myös Saara Tavi kotisaareensa Saimaalla.   

– Meillä ei ole kiinteitä toimistoja, eikä edes Santerilla työhuonetta, hän kertoo. 

Sen sijaan johtoryhmä ja muut hallinnollista työtä tekevät hyvinvointialueen asiantuntijat voivat tehdä työtä kaikissa Eloisan toimipisteissä. Silloin kun he tarvitsevat toimistotilaa, he käyttävät yhteiskäyttötiloja.  

– Toimistotyö tapahtuu pääasiassa kotona. Silloin kun lähden liikkeelle, se voi olla Mikkelissä, Savonlinnassa, Pieksämäellä tai vaikkapa Juvalla.

Kun Tavi pitää koko toimialan henkilöstölle infon kerran kuukaudessa, info pidetään aina Teamsilla. Kaikkia 1500:aa toimialan työntekijää ei saisi millään samaan paikkaan infon ajaksi. 

– On tärkeää mennä henkilöstö­infoon rentona. Ihmiset huomaavat, että vaikka tuo on etänä ja johtaja, se ei olekaan pelottava. Yritän olla tavallinen, niin kuin olenkin, roolistani huolimatta, Tavi kertoo.

Ei tarvetta johtajan tammipöydälle

Saara Tavi ei koe enää mitään tarvetta sille, että lähtisi joka päivä kahdeksasta neljään toimistolle.

– Se tuntuu tässä nykymaailman valossa hirveän vanhanaikaiselta.  

Tavi jää usein kotiin myös sen takia, että ei tapaa ihmisiä enää toimistolla, vaikka menisikin sinne.

– Jos menen vaikka tuohon Savonlinnan sote-keskukseen, istun siellä Teamsissa ihmisten kanssa, jotka ovat muualla.

Vaikka Tavi on toiminut esihenkilöasemassa 25 vuotta, hän ei kaipaa vanhaa läsnäaikaa jokapäiväisine kahvihuonekeskusteluineen.

–  Nyt tuntuisi ihan hupsulta, että meillä olisi Mikkelissä toimisto. Kaikki ajelisivat sinne aamulla, ja Santerilla olisi valtava tamminen kirjoituspöytä, jonka takana hän istuisi. 

Niin Tavi uskoo, että olisi tapahtunut ilman koronapandemiaa.

Mitä yhteisöllisyys vaatii hybridiaikana?

Vaikka yhteisöllisyyttä voi syntyä luontevammin läsnätyössä, sen rakentaminen on Saara Tavin mielestä täysin mahdollista myös etä- ja hybridityössä. Ensimmäinen Tavin oppi on laittaa kamerat päälle Teams-kokouksissa, jotta puhuja ei joudu huutelemaan asiaansa pimeyteen. Toinen Tavin mielestä tärkeä asia on luottamus, jota esihenkilö voi osoittaa tiimilleen etätyössä. 

– Korona-ajan alussa puhuttiin, että tekeekö kukaan mitään töitä kotona vai viikkaako pyykkiä, mutta onneksi siitä on päästy ainakin meillä.  

Kolmas Tavin hybridiajan oppi on, että esihenkilön on hyvä tavata tiimiään säännöllisesti. Hän tapaa omaa tiimiään kerran kuukaudessa eri toimipisteissä.

– Minun mielestäni silloin on hyvä käyttää aikaa vuorovaikutukseen, käydä yhdessä syömässä ja kysyä kuulumisia. Etätöissä voi sitten enemmän puurtaa.

”Arvostan Santeria. Hän on nuori johtaja, joka katsoo asioita tuoreella tavalla.”

Saara Tavi, toimialajohtaja

Miten pomo jaksaa itse?

Saara Tavi myöntää, että työpäivät venyvät helposti, kun työn voi aloittaa heti aamiaispöydässä ja tehdä töitä kotoa käsin vielä illalla.

Pomo tarvitseekin oman työnsä johtamista, jotta työpäivät pysyvät kohtuullisina. Kaikkiin viesteihin ei kannata vastata heti, vaan rauhoittaa sille aikaa esimerkiksi kerran päivässä.

– Kannattaa pitää huolta siitä, että käy myös ulkona, ettei puudu kokonaan.

Etätyö tuo rauhaa keskittymiseen, sillä Teams-viestit ja sähköpostit voi sulkea, kun tarvitsee tehdä suunnittelu- ja ajatustyötä. 

– Se onnistuu helpommin, kuin jos joku olisi koko ajan työhuoneen kynnyksellä. 

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälällä ei ole työhuonetta, vaan hän tekee töitä tarpeen mukaan kotoa käsin tai eri puolilta hyvinvointialuetta. Välillä työpisteeksi valikoituu kodin ruokapöytä tai sohva, välillä sairaala-alueen monitoimityötila. ”Pidän aina ajaessa Teams-kokouksen, muutenhan se olisi hukka-aikaa.”

Etätyö houkuttaa henkilöstöä

Eloisan hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä on siirtynyt hyvinvointialuejohtajaksi terveyspalvelujenjohtajan paikalta. Sitä ennen hän toimi sairaalapäivystyksen johtajana.

– Sitä ei todellakaan voi tehdä etänä. Työ päivystyksen eturintamassa opetti minut nopeaksi johtajaksi, joka osaa tehdä tarvittavat päätökset heti.

Seppälä onkin tehnyt johtajana ennakkoluulottomia päätöksiä. Eloisa siirtyi laajasti hybridityöhön melkein heti hyvinvointialueen perustamisen jälkeen. Etätyön suuri määrä on vaikuttanut koko alueen työskentelyntapaan. Samalla mitattu henkilöstötyytyväisyys on noussut NPS-kyselyssä moninkertaiseksi, arvosta -4 arvoon +27.

Seppälä halusi rakentaa hyvinvointialueesta heti alusta alkaen moninapaista, koska Etelä-Savossa ei ole yhtä keskustaa. Sekä Mikkelissä, Savonlinnassa että Pieksämäellä on iso keskittymä ja hyvinvointialueen johtoa.

Toinen syy hybridityöhön siirtymiseen oli se, että  talousvaikeuksissa oleva hyvinvointialue halusi säästää ennemmin rakennusten vuokrista kuin henkilöstön palkkakuluista.

Hybridityö on mahdollistanut ­20 000 neliön tiloista luopumisen. Esimerkiksi hallinnon tiloihin on perustettu lastensuojeluyksikkö.

– Mitä enemmän säästämme seinistä, sitä vähemmän meidän tarvitsee säästää henkilöstöstä.

Hyvinvointialue käy parhaillaan yt-neuvotteluja, koska se luopuu yhä useammista vuokrasopimuksistaan. Tämän vuoksi monien työskentelypaikka muuttuu. Kolmas laajaan etätyöhön siirtymisen syy on henkilöstön saatavuus.

– Haluamme olla rehellisiä siinä, että emme saa Etelä-Savoon houkuteltua niin paljon muuttajia kuin tarvitsemme, Santeri Seppälä sanoo.

”Työ päivystyksen eturintamassa opetti minut nopeaksi johtajaksi, joka osaa tehdä tarvittavat päätökset heti.”

Santeri Seppälä, hyvinvointialuejohtaja

Etä- ja hybridityön ansiosta osa Eloisan työntekijöistä voi asua vaikkapa Lapissa, Helsingissä tai Espanjassa.

– Etätyömahdollisuus takaa, että livenä olevat työntekijät riittävät. Tämän takia hoitojonomme ovat Suomen lyhimpiä.

Iso osa alun perin etätyöhön tulleesta väestä on myöhemmin asettunut asumaan Etelä-Savoon, kun on viihtynyt.

– Kutsumme tätä porttiteoriaksi, Seppälä naurahtaa.

Työvoimapula on helpottanut hyvinvointialueella usealla sadalla työntekijällä, ja alue on pystynyt luopumaan osasta ostolääkäreitä. Hyvinvointialueen aloittaessa esimerkiksi ikääntyneiden lääkäripalveluissa oli vain yksi virkalääkäri. Nyt heitä on 23.

Seppälä kertoo Eloisan olevan myös Suomen pisimmällä digitaalisen sote-keskuksen käytössä.

Johtaminen on entistä intensiivisempää

Hyvinvointialuejohtaja Santeri ­Seppälä kutsuu omaa johtamistaan intensiivisemmäksi hybridiaikana kuin aiempana läsnätyöaikana.

– Aiemmin pidin johtoryhmän kerran kuussa, nyt kaksi kertaa viikossa eli maanantaina ja perjantaina.

Tiimi työskentelee Teamsissa koko väliajan niin, että dokumentit ovat kaikkien näkyvissä. He sopivat maanantaina tavoitteet niin, että lopputulos on nähtävissä perjantain kokouksessa

– Minulla on näin enemmän vuorovaikutusta johtoryhmän kanssa. Ja innovoimme koko ajan.

Seppälää häiritsee, että hybridityöstä puhutaan paljon niin, että keskitytään läsnäolopäivien määrään.

– Se on vähän epäonnistunutta johtamista. Pitäisi kysyä,  miten työt tulee tehtyä kaikkein tehokkaimmin.

Itse Seppälä ei ole päivääkään kokonaan etätöissä, vaan menee päivittäin tapaamisiin.

– Jos on tiimi johdettavana, totta kai pitää mennä tapaamaan sitä, ei johtamista voi tehdä kokonaan etänä.

Hän tapaa omaa johtoryhmäänsä säännöllisesti. Hyvinvointialuejohtajana hän ei voi olla kuitenkaan läsnä kaikille Eloisan 8 000 työntekijälle.

– Vaikka kävisin joka päivä jossain yksikössä, en ehtisi vuodessa kiertää kaikkia 300:aa yksikköä. Siksi on pitänyt rakentaa johtaminen myös etänä.

Hän painottaa, että erityisesti paljon etätyötä tekevissä yksiköissä, kuten ­digiklinikalla joudutaan tekemään paljon työtä yhteisöllisyyden eteen: tapaamaan ja tutustumaan.

Johtoryhmä luopui huoneistaan ensin

Eloisan hybridityö lähti liikkeelle johtoryhmästä, joka luopui omista työhuoneistaan ensimmäisenä. Sieltä hyväksi havaittu hybridityö on siirtynyt koko hyvinvointialueelle niihin töihin, joissa se on mahdollista.

– Lähdimme pois omista norsunluutorneistamme ja työhuoneistamme, pois pönöttämästä. Nyt liikun henkilöstön keskuudessa ja käytän aikaa etänä henkilöstön kanssa. Tykkään kohdata ihmisiä.

Seppälä on seurannut etätyökeskustelua tarkasti. EK:n jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan etätyö voi heikentää talouskasvua.

– Se on totta, jos johtaminen menee pieleen. Pitää ymmärtää, että etätyön johtaminen on erilaista. Sitä ei voi tehdä samoilla opeilla, millä lähityötä on johtanut.

Millainen hyvinvointialuejohtajan oma työpäivä on? Seppälän päivä alkoi viikkokokouksella, jonka hän veti kotoa. Sen jälkeen Seppälä lähti sairaalaan kahteen kokoukseen, joiden välissä oli etäkokous. Kotona hän teki lapsilleen iltapäivällä ruokaa, ennen kuin jatkoi työpäiväänsä vielä yhdellä kokouksella.

– Käytän kaiken ajan hyödyksi. Se on mahdollista, kun työ onnistuu muuallakin kuin toimistossa. Pidän etäkokouksen välillä sairaalan aulasta tai auton ratista.