Economicus

Varsin mukavien lomasäiden jälkeen paluu arkeen ja syksyyn on hyvä aloittaa katsomalla Suomen ja etenkin kuntien taloussäätä. Matalapaineet eri puolilta maailmaa uhkaavat Suomenkin taloutta.

Välillä tuntuu, että tärkein tehtäväni kunta- ja asuntosektoriin erikoistuneen rahoittajan edustajana on varoitella talousnäkymien heikkenemisestä. Se rooli ei aina ole kovin kiitollinen.

Tilastokeskus julkaisi 16. marraskuuta uuden tärkeän ennusteen Suomen väestökehityksestä. Uutinen ei ollut se että väestö ikääntyy; se on ollut tiedossa jo pitkään. Uutinen oli se, että uusimmassa väestöennusteessa arviota työikäisen väestön eli 15–64-vuotiaiden määrän kehityksestä on muutettu selvästi aiempaa synkemmäksi.

Globalisoituneessa maailmassa talouden vaikutusketjut ovat pitkiä. Jossain määrin niitä voisi verrata kaaosteoriasta tunnettuun perhosen siiveniskuun. Siivenisku maapallon toisella puolella saa aikaan toisella puolella ennen pitkään hirmumyrskyn.

Suomalaiset maksavat mielellään veroja, kertovat verohallinnon kyselyt. Toki moni maksaisi niitä mieluusti vähemmän. Veronkantoon ollaan kuitenkin valmiita, koska veroilla saadaan rahoitettua kaikkia – etenkin itseä ja läheisiä – koskevia palveluita ja tulonsiirtoja. Veroja maksetaan mukisematta, kun niille koetaan saatavan vastinetta.

Tapaan työssäni säännöllisesti kansainvälisten sijoittajien ja pankkien edustajia. Heistä monet ovat huolissaan, vaikka globaalissa taloudessa kaikki näyttää tällä hetkellä periaatteessa hyvältä; taloudessa aurinko paistaa kauniisti. Kun kuitenkin tarkastelee kokonaisuutta hiukan laajemmin, taivaalla on tummia pilviä. Osa niistä on suorastaan sysimustia.

Suomen talouden aneemisen kasvun vuodet ovat onneksi toistaiseksi takanapäin. Suomen talouden ennustajat – Suomen Pankki mukaan lukien – ovat reivanneet kasvu-arvioita kilvan ylöspäin. Suomen Pankin joulukuussa 2018 julkaistussa ennusteessa kuluvan vuoden BKT:n kasvuarviota korjattiin ylöspäin prosenttiyksikön verran reiluun kolmeen prosenttiin.

Tulevaisuutta ei ole helppo ennustaa. Ei edes ekonomistien, vaikka heille eväitä antavat sekä koulutustausta ja tilastot että ekonometriset mallit. Tästä huolimatta vähänkin pidemmän ajan talousennusteet menevät lähes aina metsään.

Syksyn kuntatalousohjelma julkaistiin päivittynä muutama viikko sitten. Se on hallituksen budjettiin liittyvä asiakirja, joka analysoi kuntatalouden kehitysnäkymiä ja kuvaa yksityiskohtaisesti valtion kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä sekä uudistushankkeita.

Hallituksen tavoitteena on hallituskaudella luoda kuntatalouteen menosäästöjä tai lisätuloja yhteensä 700 miljoonan euron edestä. Sopeutuksen eteneminen on kuitenkin huolestuttanut niin hallitusta, virkamiehistöä kuin kuntiakin, sillä hallituksen listaamia toimia ei ole otettu kunnissa käyttöön täysimääräisesti.

Julkisen talouden ennusteita laaditaan kaikissa suhdannelaitoksissa, mutta kuntien kirjanpidon mukaisista tulevaisuuden näkymistä saadaan uutta tietoa vain kaksi kertaa vuodessa: keväällä, kun hallitus julkaisee kehyspäätöksen, ja alkusyksystä, kun hallitus antaa eduskunnalle seuraavan vuoden talousarvioesityksen.

Viime vuoden kehysriihessä Juha Sipilän hallitus keskittyi hallitusohjelman neljän miljardin euron säästötavoitteeseen. Tahto säästää ja vähentää julkisen sektorin velkaantumista oli kova. Sen vuoksi kehysriihessä päätettiin esimerkiksi 0,85 prosentin indeksisidonnaisten menojen lisäleikkauksesta, mikä pienensi myös kuntien valtionosuuksia.