Kysely ammattikouluista nostaa esiin vahvuuksia

Kunta- ja hyvinvointialan työnantajat nostavat ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden nuorten vahvuuksiksi digitaidot, kyvyn oppia uusia asioita ja työkielen osaamisen. Kiitosta saavat myös nuorten sosiaaliset taidot, työssä tarvittavien perustietojen hallinta sekä sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen.

Paineensietokyvyssä, ajanhallinnassa ja itsenäisessä työskentelyssä nuorilla on vielä kehitettävää.

Tulokset ilmenevät KT:n ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvin kyselystä. Kysely tarkastelee, miten julkisen sektorin työnantajat ar­vioivat ammatillisista perustutkinnoista valmistuneiden nuorten osaamista, heidän rekrytointiaan sekä sitä, miten hyvin ammatillinen koulutus vastaa työ­elämän tarpeisiin.

Kysely on osa Työllistyminen ammatillisesta koulutuksesta -arviointihanketta, joka kartoittaa ammatillisen koulutuksesta valmistuneiden työllistymisen nykytilaa ja keinoja tukea työllistymistä jo opintojen aikana. Lisäksi hankkeessa selvitetään, miten ammatillista koulutusta tulisi kehittää, jotta nuoret työllistyisivät eri toimialoilla ja alueilla vielä nykyistä paremmin.

Valtaosa työnantajista tarjoaa työelämässä oppimisen paikkoja nuorille

Suuri enemmistö kunta- ja hyvinvointialan työnantajista eli 70 prosenttia on tarjonnut ammatillisen koulutuksen opiskelijoille mahdollisuuksia työelämässä oppimiseen.

Organisaatioita, joilla ei ole ollut työelämässä oppijoita, oli 26 prosenttia. Niiden edustajat kertoivat syyksi useimmiten, etteivät olleet saaneet hakijoita. Toinen syy oli, ettei organisaatioilla ollut tarvetta tai sopivia työtehtäviä ammatillisen koulutuksen opiskelijoille.

Vaikka työnantajat ottavat mielellään opiskelijoita tutustumaan työelämään, vain hieman yli kolmannes (37 %) organisaatioista on palkannut vastavalmistuneita opiskelijoita.

Kyselytulosten mukaan syitä tähän ovat esimerkiksi se, että organisaatiot ovat palkanneet kokeneemman hakijan, ne eivät tarvinneet uusia työntekijöitä tai tarjolla ei ollut sopivia työtehtäviä ammatillisen perustutkinnon suorittaneille.

Vastaajat tyytyväisiä yhteistyöhön ammatillisen oppilaitoksen kanssa

Kyselyssä selvitettiin myös sitä, miten ammatillinen koulutus vastaa organisaatioiden tarpeisiin.

Tyytyväisimpiä vastaajat olivat yhteistyöhön ­alueensa ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Näin vastasi peräti 71 prosenttia.

Samaan aikaan osa vastaajista nosti esiin huolen, että ammatillisen koulutuksen koulutustarjonnassa on puutteita omalla paikkakunnalla.

Peräti 17 prosenttia vastaajista koki, että omalla alueella ei ole saatavilla riittävästi ammatillisen koulutuksen suorittaneita työntekijöitä. Lisäksi 16 prosenttia vastaajista katsoi, että alueen ammatillisen koulutuksen tutkintojen tarjonta ei vastaa organisaation tarpeita. Vastaajista 13 prosenttia mainitsi, että alueen ammatillisen koulutuksen muu koulutustarjonta ei vastaa organisaation tarpeita.

Työnantajat toivovat pidempiä työelämässä oppimisen jaksoja

Kyselystä selviää, että kunta- ja hyvinvointialan työnantajat kokevat ammatillisen koulutuksen tärkeänä osana osaavan työvoiman saatavuutta. Tästä syystä ne ovat sitoutuneita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Työnantajat myös esittivät kyselyssä rakentavia kehittämisehdotuksia.

Työnantajat toivoivat muun muassa enemmän työelämässä oppimista ja pidempiä työelämässä oppimisen jaksoja sekä palkallisia harjoitteluita.

Vastaajat korostivat, että oppilaitoksissa tulisi opettaa enemmän käytännön taitoja, työelämävalmiuksia ja työnhakutaitoja, jotta nuoret voisivat siirtyä sujuvasti työmarkkinoille.

KT:n jäsenilleen lähettämään kyselyyn vastasi 341 vastaajaa kunnista, hyvinvointialueilta ja KT:n jäsenyrityksistä. Vastaajista kuusi prosenttia edustaa hyvinvointialan, 42 prosenttia kunta-alan ja 49 prosenttia KT:n yrityssektorin työnantajia. Kysely toteutettiin 12.6–29.8.2025.