Työurat ja työkyky ratkaisevat

Työmarkkinakeskusjärjestöt, jotka edustavat eläkemaksujen maksajia, ovat perinteisesti onnistuneet uudistamaan eläkejärjestelmää yhteistyössä. Näin myös nyt valmistelussa olevassa eläkeuudistuksessa, joka valmistui hallituksen aikataulussa ja ylitti asetetun säästötavoitteen. On erittäin tärkeää, että yhteiskunnalliset toimijat kykenevät yhdessä neuvotellen tekemään päätöksiä ja viemään ne käytäntöön.

Eläkeuudistuksessa lisättiin sijoitusten riskitasoa. Tämän pitäisi parantaa sijoitusten tuottoja pitkällä aikavälillä merkittävästi, vaikka korkeampiin tuotto-odotuksiin liittyvät myös aiempaa voimakkaammat sijoitusten arvon vähenemät. Vaihtelu siis vahvistunee.

Yli miljoona suomalaista on jo täyttänyt 70 vuotta – lähes viidennes väestöstä. Samalla syntyvyys on pudonnut historiallisen alas: vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys oli vain 1,25, alhaisin koskaan. Kokonaishedelmällisyys viittaa lapsimäärään, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan.  Ennusteiden mukaan lasku voi jatkua, ja Suomi lähestyy Japania, jossa vastaava luku on noin 1,15. Japanin kokemus osoittaa, että edes laajat perhepoliittiset toimet eivät välttämättä pysyvästi nosta syntyvyyttä.

Koska lapsia ei tule lisää, katse kääntyy työuriin. Työolot vaikuttavat ratkaisevasti työurien pituuteen. Työilmapiiri, kuormituksen hallinta ja työn mielekkyys vaikuttavat jatkohalukkuuteen usein enemmän kuin rahalliset kannustimet.

Myös koulutuspolitiikka nousee keskeiseen rooliin. Työvoimaa tulee kohdentaa muun muassa julkisen alan työvoimasta kärsiville pula-aloille. Koulutustason nosto parantaa työllisyyttä.

Viime vuosina maahanmuutto Suomeen on ollut runsasta. Tähän ei pidä tyytyä, vaan kansainväliseen rekrytointiin tulee panostaa entistä aktiivisemmin. Ilman maahanmuuttoa työikäisen väestön määrä supistuu yli 10 000 henkilöllä vuosittain. Vaikka työttömyys on kasvanut, pitkällä tähtäimellä osaavan kansainvälisen työvoiman houkuttelu on avainasemassa, jotta vinoutunutta väestöpyramidia voidaan paikata.  Kyse ei ole vain rekrytoinnista, vaan myös kotoutumisesta.

”Työolot vaikuttavat ratkaisevasti työurien pituuteen.”

Syntyvyyden lisääminen hallinnollisin keinoin on vaikeaa, ja globaali kilpailu on kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa äärimmäisen kovaa. Se, mitä voimme konkreettisesti tehdä, on vaikuttaa lainsäädäntöömme. Voimme esimerkiksi höllentää säädellyillä aloilla vaadittavaa kielivaatimusta ja jouhevoittaa pätevyyksien tunnistamista, jotta ulkomaisen työvoiman potentiaalia voidaan hyödyntää nopeammin.

Talouden elinvoimaisuus on kaiken ytimessä. Vaikka eläkejärjestelmä on nyt  hyvässä kunnossa, se ei elä omassa kuplassaan. Jos kaikkialla täytyy säästää menoista, se heijastuu aikanaan myös eläkejärjestelmään. Eläkemaksut eivät voi työnantajan näkökulmasta enää nousta. Kunta- ja hyvinvointialaa rasitetaan yhä ylisuurilla maksuilla verrattuna yksityisten alojen työeläkemaksuun. 

Eläketurvakeskuksen eläkebarometrin mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisesti eläkejärjestelmän perusperiaatteisiin. Valtaosa pitää oikeudenmukaisena, että kaikki kuuluvat samaan järjestelmään ja noudattavat samoja sääntöjä ja että suurempituloiset maksavat enemmän ja saavat vastineeksi korkeampaa eläkettä. Tämä vahvistaa työmarkkinakeskusjärjestöjen asemaa järjestelmän ylläpitäjinä ja uudistajina myös tulevaisuudessa – ja sen soisi myös valtiovallan muistavan.