KT-kulma

Kataisen hallitus pyysi työmarkkinakeskusjärjestöiltä ehdotuksia, joilla voitaisiin pidentää työuria ja lisätä työn tarjontaa. Samassa yhteydessä aloitettiin keskustelut tulevasta työmarkkinaratkaisusta, vaikka esimerkiksi kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen ovat voimassa vielä noin vuoden.

Kuntavaaleissa valittiin uudet kuntapäättäjät, jotka toimivat kunnissa myös työnantajan edustajina. Kunta-ala on Suomen suurin yksittäinen työnantajatoimiala, jonka palveluksessa on tällä hetkellä noin 441 000 henkilöä. Haasteet työmarkkina- ja henkilöstöasioissa ovat monestakin syystä merkittäviä tulevina vuosina myös kunta- ja aluetasolla.

Kunta-ala tarvitsee lähivuosina runsaasti uutta osaavaa työvoimaa eläköitymisen ja ikääntymisen vuoksi. TEM:n katsauksen mukaan pelkästään sosiaali- ja terveyssektorille pitää rekrytoida 20 000 uutta ammattilaista lisää. Uutta henkilöstöä tarvitaan erityisesti sosiaali- ja terveysaloille, mutta myös mm. opetus- ja kasvatusaloille.

Hallituksen budjettiriihessä suurin kädenvääntö koski vanhusten ympärivuorokautisen laitoshoidon henkilöstömitoituksia. Järki voitti lopulta eikä sitovia hoitajamitoituksia ole toistaiseksi tulossa, jos kaikki kunnat kykenevät saavuttamaan 0,5 suositustason vuoteen 2015 mennessä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että henkilöstön muutosturva säilyy nykylainsäädännön tasoisena kuntarakenneuudistuksessa. KT ei sitä pidä tarkoituksenmukaisena.

Suomalaista työelämää on kehitettävä niin, että Suomi on Euroopan johtava maa työelämän kehittämisessä ja työelämän laadussa. Näin kunnianhimoinen tavoite on asetettu maan hallituksen työelämän kehittämisstrategiassa, jonka on määrä valmistua kevään kuluessa.