Jyväskylä tunnisti palkkauksen sokeita pisteitä

Jyväskylän kaupunki siirtyi tasopalkkamalliin loppuvuodesta 2025. Projekti oli niin iso, että kun se saatiin päätökseen, Jyväskylän kaupunki järjesti harjakaiset yhdessä henkilöstöjärjestöjen edustajien ja palkkahallinnon kumppanin Monetra Keski-Suomen kanssa. Kun uusi palkkausjärjestelmä oli pystyssä, työtä oli vielä edessä.

– Palkkausjärjestelmän uudistus on pitkä, kehittyvä prosessi. Se on yhtäältä selkeyttänyt palkkojen muodostumista, määrittelyä ja rekrytointia, mutta toisaalta kuormittanut organisaatiota, sanoo Jyväskylän kaupungin palvelussuhdepäällikkö Reetta Kiiskinen.

Jyväskylän kaupunki osallistui ensimmäiseen tasopalkan mallinnukseen keväällä 2021 ja oli mukana myöhemmässä järjestelmän simuloinnissa. Prosessiin kuului mahdollisuus antaa palautetta järjestelmästä. Jyväskylä sai siis osaltaan vaikuttaa lopulliseen tasopalkkajärjestelmään. 

Hallittavampi ja läpinäkyvämpi palkkaus

Vaikka uusi palkkausjärjestelmä ei täytä kaikkia paikallisia toiveita ja käyttöönotto on ollut työläs, tasopalkkamalli on luonut Kiiskisen mielestä edellytyksiä hallittavammalle ja läpinäkyvämmälle palkkaukselle.

– Mallin käyttöönotto on pakottanut tarkastelemaan vanhoja toimintatapoja kriittisesti ja tunnistamaan niin sanottuja sokeita pisteitä, joita arjessa ei helposti huomaa, Kiiskinen sanoo.

Jotkut tehtävät eivät esimerkiksi aina vastanneet nimikettä, hinnoittelukohtaa tai palkkatasoa. Epäselvyyttä syntyi myös siitä, milloin ja miten tehtävän muutos vaikuttaa palkkaan.

Aika näyttää, miten palkkausuudistus onnistuu. Yksi onnistumisen avain on Kiiskisen mukaan järjestelmän systemaattinen, jatkuva päivittäminen.

– Maailma muuttuu. Työn sisällöt muuttuvat, osaamisvaatimukset kasvavat, vastuut elävät ja organisaatiot kehittyvät. Palkkausjärjestelmän on kehityttävä rinnalla.

Lue lisää palkkausjärjestelmien kehittämisestä KT-lehden artikkelista Palkat järjestykseen>