Pääkirjoitus

Kunta-alan vastikään alkaneet sopimusneuvottelut näyttäytyvät julkisuudessa helposti vain rahaa ja työaikaa koskevana vääntönä. Se typistää neuvottelujen merkityksen. Todellisuudessa ne kytkeytyvät laajempaan yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen.

Kuntien keskeinen tehtävä on tuottaa palveluita kuntalaisille jäsenilleen. Suurin osa tästä perustuu lainsäädännön velvoitteisiin. Tulot tulevat enimmäkseen sekä kunnallisverojen että valtionosuuksien kautta.

Perimmiltään strategia tarkoittaa oppia sodankäynnistä. Strateginen viestintä taas on eräänlainen oppi siitä, miten yhteisö edistää pitkän ajan kuluessa suunnitelmallisesti keskeisten tavoitteidensa saavuttamista viestinnällä.

Kierros uusien työ- ja virkaehtosopimusten saamiseksi alkoi elokuun lopussa vienti-
teollisuuden neuvotteluilla. Kunta-alalla kiihkein vaihe on vasta ensi kevättalvella, sillä nykyiset sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa 2020.

Suomi aloittaa pian EU:n puheenjohtajamaana. Sauma on jännittävä: alla ovat poliittisia voimasuhteita muuttaneet eduskunta- ja EU-vaalit ja edessä unionitason pulmat, kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, taloustilanne sekä tietysti Brexit, Britannian kytevä päätös erota unionista.

Joukkueurheilun vanhan sanonnan mukaan voittaminen on pelaajien ansiota, mutta tappiot valmentajan vika. Kun tappioita tulee tarpeeksi, valmentaja lähtee. Joukkuetta vaihdetaan vasta kauden jälkeen.
Vertaus tulee mieleen, kun seuraa keskustelua työpaikkojen ilmapiiristä ja tuottavuudesta.