Hinnoittelujen alarajoilla on iso merkitys palkkausjärjestelmässä. Kenenkään kokoaikaisesti kyseisessä tehtävässä työskentelevän tehtäväkohtainen palkka ei saa alittaa hinnoittelun alarajaa. Jokaisella kuntatyönantajalla on kuitenkin oma palkkausjärjestelmänsä ja tehtävien vaativuuden arviointi kunkin hinnoitteluryhmän sisällä.

Kuntien taloushallinnon ulkoistaminen on yleistynyt. Esimerkiksi kirjanpidon teetti jo vuonna 2015 ostopalveluna noin joka viides kuntatoimija.

Monetran alku on vuodessa 2012, kun Oulun kaupunki, johon yhdistyi neljä ympäristökuntaa, ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri päättivät siirtää palkanlaskennan ja taloushallinnon saman katon alle.

Tiedot ovat toukokuussa julkistetusta Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilastosta lokakuulta
2019.

Vuoteen 2019 sisältyi paikallinen järjestelyerä yleiskorotus 1.1.2019 ja yleiskorotus 1.4.2019, joiden suuruudet vaihtelivat sopimusaloittain. Sopimusalojen ansiokehitykseen ovat lisäksi vaikuttaneet toisaalta
liukumat ja toisaalta rakenteelliset muutokset.

Kunta-alalla työskenteli 419 000 palkansaajaa lokakuussa 2017. Henkilöstömäärä väheni 2 233 palkansaajalla eli puolella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Tiedot ovat Tilastokeskuksen tuoreesta kuntasektorin palkkatilastosta.

Kunta-alalla työskenteli lokakuussa 2019  noin 422 000 palkansaajaa. Heistä naisia on 337 000 eli 80 prosenttia. Miehiä on 85 000.

Reilut kymmenen vuotta sitten Oulun kaupunki liittyi mukaan Nolla tapaturmaa -foorumiin. Teollisuuden käyttämään malliin ajauduttiin vähitellen. Nyt nollalinja on Oulussa käytössä kaikilla työsuojelun osa-alueilla.

Kuntasektorin ja yksityisen sektorin palkansaajien ansiot kehittyivät vuosina  2010–2019 lähes samaa tahtia. Vuonna 2017 kilpailukykysopimus leikkasi julkisella sektorilla työskentelevien ansioita yksityistä sektoria enemmän.