Mielipiteet ja näkökulmat

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat sopineet kuntasektorin sopimusten määräaikaisesta soveltamisesta maakunnissa sekä kuntien ja maakunnan yhtiöitetyssä toiminnassa.

Viime vuoden kehysriihessä Juha Sipilän hallitus keskittyi hallitusohjelman neljän miljardin euron säästötavoitteeseen. Tahto säästää ja vähentää julkisen sektorin velkaantumista oli kova. Sen vuoksi kehysriihessä päätettiin esimerkiksi 0,85 prosentin indeksisidonnaisten menojen lisäleikkauksesta, mikä pienensi myös kuntien valtionosuuksia.

Työmarkkinaelämä on maan nykyisen hallituksen aikana ollut poikkeuksellisen värikästä. Tälle vuodelle on helppo ennustaa lisää jännittäviä käänteitä.

Hallituksen sote- ja maakuntauudistus muuttaa toteutuessaan nykyistä kunnallista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää aivan perustavalla tavalla. Myös KT:n asema on muuttumassa. Tilanteen historiallisuutta voi hyvin verrata siihen ajankohtaan, kun kunnallinen keskitetty sopimusjärjestelmä ja KT:n edeltäjä Kunnallinen sopimusvaltuuskunta KSV luotiin 1970-luvun alussa.

Sote- ja maakuntauudistus mullistaa julkisen sektorin, mutta sen vaikutuksista kuntien, valtion ja maakuntien välisiin rahavirtoihin on toistaiseksi käytössä hyvin vähän konkreettisia laskelmia. Maakuntauudistuksen rahoituksen perusperiaatteet kunnilta poistuvista kustannuksista sekä verojen ja valtionosuuksien vastaavasta laskusta on toki kuvattu lainvalmistelun yhteydessä ja julkisuudessa moneen kertaan. 

Työturvallisuutta on viime aikoina tarkasteltu useissa tutkimuksissa. Tulokset toistavat toisiaan: kunta-alalla tietyissä tehtävissä koetaan jatkuvasti ulkopuolisten aiheuttamaa uhkaa ja väkivaltaa. Myös työtoverit kiusaavat toisiaan huomattavan usein.