KT-lehti 5/2024

Korkeaa työn imua koki yli puolet vastanneista opetusalalla sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. 

Otsikon kysymys lienee hyvä. Vastaus on tietysti jo osittain pureksittu aikaisem­missa kolumneissani.

Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan maahanmuutto lykkää, mutta ei estä huoltosuhteen heikkenemistä. 

KT on julkaissut kuluvan vuoden aikana useita Työn murros -seurantaraportteja. Pyysimme tekoälyä listamaan raporttien pohjalta, miten tekoälyä voitaisiin käyttää kuntien ja hyvinvointialueiden palveluissa.

Työelämän kehittämisen asiantuntija Anna-Mari Jaanu innostuu helposti vähän kaikesta, mutta siitä on hänen pestissään pelkkää iloa. Nyt hän kannustaa työpaikkoja työnsä kehittämiseen ja innostumaan muutoksesta.

Kolme neljästä hyvinvointialueen työntekijästä osallistui työnantajansa järjestämän täydennyskoulutukseen viime vuonna. Koulutuksiin osallistuminen palasi koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Tekoäly on merkittävä edistysaskel tietotaloudessa. Tulevaisuudessa se mullistaa organisaatioiden toimintatapoja radikaalisti. Tekoälyn rooli työelämässä vahvistuu jatkuvasti.

KT antaa muutostukea työnantajille ­TE-uudistuksessa, kun työllisyyspalvelut siirtyvät vuodenvaihteessa kunnille.

Helsingin kaupungin tiedolla johtamisen päällikkö Tomas Lehtinen korostaa tekoälyn olevan kaikkien asia.

Talousnäkymät ja -ennusteet ovat ­hieman valoisammat ensi vuodesta alkaen. 

Merkittävä osa kunta- ja hyvinvointialan palkantarkistuksista jaetaan paikallisesti sopien. Paikallisilla erillä on kunta-alalla pitkä historia. Ensimmäiset erät maksettiin jo 1990-luvulla.

Kunta-  ja hyvinvointialalla työskentelee yhteensä 445 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärä kasvoi kunnissa ja hyvinvointialueilla. 

KT korostaa, että on tärkeää tarjota tukea tekoälyn käyttöönotossa, sillä nopea kehitys vaatii ajantasaista osaamista.

EU:n uusi tekoälyasetus astui voimaan elokuussa. Asetus pannaan täytäntöön vaiheittain 2.8.2026 mennessä.

Porvoossa on huomattu, että tärkeintä tekoälyn käyttöönotossa on osaamisesta huolehtiminen. Tekoäly, kuten mikä tahansa uusi asia, vaatii muutosjohtamista.

Tekoäly ei ole vain teknologia tai työkalu. Se on uusi ­työnteon tapa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kehitysjohtaja Johan Sanmark ja ohjelmapäällikkö Veera Vihula uskovat, että generatiivinen tekoäly auttaa ratkaisemaan sote-alan työvoimapulaa.

Kunta- ja hyvinvointialan sopimusjärjestelmä on joustava, ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat laajat. 

Tekoäly on tukiäly, julisti eräs luennoitsija ­tekoälykoulutuksessa. Osuva lausahdus jäi mieleen. 

Verkoston tavoitteena on jakaa kollegoiden kanssa tietoa ja kokemuksia tekoälyn käytöstä sekä lisätä ymmärrystä tekoälyn kehittämisestä.