Kuntatyönantaja 1/2019

Eläkejärjestelmien yhdistämistä selvittävä työryhmä esittää loppuraportissaan julkisen ja yksityisen alan järjestelmien yhdistämistä.

Kunnallisessa palvelutuotannossa on julkisrahoitteisten yhteisöjen ja yksityisellä pääomalla toimivien yritysten raja jatkuvasti ohentunut. Kunta-ala voi nykyään monessa kohdassa valita, toteuttaako se palvelutehtäväänsä omana työnä, omistamansa yhtiön tai liikelaitoksen kautta tai ostopalveluna ulkopuoliselta

Mitä yhtiöittämistä suunnittelevan kunnan kannattaa muistaa ja mistä saa apua yhtiöittämisprosessiin? Avaintan toimitusjohtaja Vesa Laine ja KT:n neuvottelupäällikkö Sari Ojanen ovat yhtiöittämisasioiden konkareita, 
ja kertovat nyt omista näkemyksistään ja kokemuksistaan.

Kunnissa ollaan enimmäkseen tyytyväisiä yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. 
Yli 40 prosenttia KT:n kyselyyn vastanneista organisaatioista ei ole kilpailuttanut työterveyshuoltoa koskaan.

Joulukuussa 2018 annettiin kaksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä ja yksi työtuomioistuimen ratkaisu. Kaikki ratkaisut koskivat opettajien palkkausta.

HUS:n tuore toimitusjohtaja Juha Tuominen haluaa lisätä johtamansa kuntayhtymän yhteispeliä yritysten kanssa. Hän suosii kliinisten ydintoimintojen pitämistä itsellä, mutta tukitoimintojen siirtämistä harkiten ulos. Turvakeino on vahva sopimusseuranta.

Varhaiskasvatuksen lakisääteisten tavoitteiden ja suunnitelmien määrän ja laatuvaatimusten lisääntymisen johdosta päiväkodin johtajan, lastentarhan-opettajan ja erityislastentarhanopettajan työaikaa koskevaa erityismääräystä uudistettiin viime keväänä. Uudistuksessa tehtiin kolme muutosta.

Pohjois-Suomen OYS-erityisvastuualueella valmistellaan sairaanhoitopiirien yhteistä osuuskuntaa. Tavoitteena on aloittaa toiminta tänä vuonna.

Kuntien ja kuntayhtymien konserneihin kuuluvien yritysten liikevaihdot ovat nousussa. Sen sijaan kunnallisten liikelaitosten määrä vähenee.

Jyväskylän kaupunki haluaa yritysyhteistyön avulla hivuttaa Hippoksen liikunta-alueesta aiempaa suuremman ja monipuolisemman. Sijoittajat on otettu mukaan suunnitteluun alusta alkaen.

Lounais-Suomessa on käynnissä voimakas teollisuusvetoinen kasvu. Kunnat ovat lähteneet monin tavoin mukaan yritysten ja oppilaitosten yhteistyöhankkeisiin tukeakseen alueensa menestymistä.

Kuntakentän rakennemuutosten vuoksi palveluja tuotetaan yhä enemmän monen organisaation verkostoissa. Onnistuneessa muutoksessa sovitaan, miten henkilöstöohjelmaa toteutetaan konsernissa ja miten se kytkeytyy konsernin strategiaan.

Työelämän tarpeet ja nopeat muutokset ovat vaativa toimintaympäristö ammatillisille oppilaitoksille. Oikeanlaisen ammattitaidon tuottaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä oppilaitokselta ja työpaikalta.

Henkilötyövuoden työvoimakustannukset olivat vuonna 2016 kuntasektorilla noin 48 700 euroa. Kustannuksista 76 prosenttia on rahapalkkaa. Sosiaaliturvan kustannukset ovat kuntasektorilla muita sektoreita korkeampia.

Kunta-alalla jatkettiin viime vuonna tarkkaa taloudenpitoa. Henkilöstömenoissa säästettiin, mutta lähes ilman lomautuksia ja irtisanomisia. Uusi sopimusmääräys mahdollisti, että henkilöstö vaihtoi lomarahoja vapaaksi aiempaa enemmän.

Vuonna 2019 työvoimakustannukset nousevat noin 615 miljoonaa euroa. Palkkoja korotetaan kahdella sopimuskorotuksella. Lisäksi maksettiin tuloksellisuuteen perustuva kertaerä.

Uudella hallituskaudella on edelleen parannettava työllisyyttä. Muuten suomalainen yhteiskunta ei kykene turvaamaan hyvinvointipalveluja eikä rahoittamaan eläkkeitä ja sosiaaliturvaa, totesi työmarkkinajohtaja Markku Jalonen esitellessään KT:n hallitusohjelmatavoitteita tammikuun alussa.