Työ on tekoja, joilla rakennetaan hyvinvointiyhteiskuntaa ja parempaa huomista – katu, ihminen ja pata kerrallaan. Työllä toteutetaan suurempaa tarkoitusta, merkityksellisyyttä, jonka perään työelämässä usein kaipaillaan.  

Tanssitaiteen parista opetusalalle tulleella Mia Lappalaisella on pitkä historia Oulun taidekoulussa, ja hänellä on omakohtaista kokemusta eri työrooleista. 

Keva ja Eläketurvakeskus (ETK) ovat julkaisseet erilliset tutkimukset eläkeläisten työnteosta. ETK:n mukaan alle 68-vuotiaiden vanhuus­eläkeläisten työnteko on lisääntynyt suhteellisen tasaisesti.  Viime vuosina tosin on tullut hienoista takapakkia, joka johtui vanhuuseläkkeen alaikärajan noususta.

Molemmissa katsauksissa kiinnitetään huomiota Suomen julkisen talouden tilanteeseen ja erityisesti sen epätasapainon korjaamiseen. Voimakkaasta väestön ikääntymisestä johtuen Suomella on edessään kestävyysvajeeksi kutsuttu ongelma. Julkisia menoja kasvattaa lisääntyvä hoidon tarve.

Miten työhyvinvointia ja osaamista pitäisi johtaa tulevaisuudessa julkisella sektorilla? ​Keravan perusopetusjohtajan Terhi Nissisen ykkösvastaus on panostaa työn muokkaamiseen.

Vuoden alussa tuli voimaan uusi henkilöstörahastolaki (934/2010).  Samalla kumottiin 22 vuotta vanha henkilöstörahastolaki, jota ei voinut soveltaa kunnissa ja kuntayhtymissä.

Mitä on kuntatuottavuus valtakunnan tasolla?

Tuottavuus ei riitä yksinään kuvaamaan kunnallisten palvelujen onnistumista valtakunnan tasolla. Sen rinnalle tarvitaan laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia mittareita ja tunnuslukuja. Tästä vallitsee kunta-alan tuottavuuden tutkijoiden kesken yksimielisyys.