Sukupolviin liittyy erilaisia kliseitä: milleniaalien sanotaan janoavan elämyksiä ja 2000-luvulla syntyneen Z-sukupolven itsensä toteuttamista. He odottavat työelämältä hiukan eri asioita kuin edelliset polvet: yksilöllisyyttä, joustavuutta, asioiden perustelua ja keskustelevaa johtamista.

Uuden hallitusohjelman merkitys on hyvin keskeinen työmarkkinoiden, hyvinvointipalveluiden ja julkisen talouden näkökulmasta. Vaikka keskitettyjä työmarkkinasopimuksia ei ole toistaiseksi enää tehty Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksen jälkeen, tulevankin hallituksen ohjelma tulee sisältämään suuren joukon työmarkkinoita laajasti koskevia kirjauksia.

Samaan aikaan uudistus on ollut vuosia monen työpöydällä ja varmaan yöunissakin. Yksi heistä on kunta-alan konkari Aija Tuimala, joka summaa vuosien puskemisen tämän lehden sivuilla 30–32. 

Haasteisiin vastaaminen on sitä helpompaa mitä tukevammalla alustalla seisomme. Varautumisen eväitä on kuitenkin mieluummin syöty kuin säästetty. Julkinen sektori on velkaantunut käytännössä koko 2000-luvun ajan. Vaikka työllisyysaste on huipussaan, valtio tekee alijäämää. Voisi sanoa, että tulevaisuus kestävyysvajeineen on jo täällä.