Itsehallintoalueiden perustamisessa on kyse Suomen suurimmasta liikkeenluovutuksesta. Itsehallintoalueille siirtyvän kunnallisen henkilöstön määrä on yli 200 000 ja työvoimakustannukset ovat noin 10 miljardia euroa vuodessa.

Kuluvan vuoden talouskasvu on jäämässä jälleen lähes pakkasen puolelle ja työttömyysluvut ovat kasvaneet huolestuttavaa vauhtia. Pelkästään perinteiset työmarkkinaratkaisut eivät enää riitä ratkaisemaan kilpailukyvyn, työllisyyden ja julkisen talouden ongelmia, vaan nyt tarvitaan viiden prosentin työvoimakustannusten alentaminen.

Kun keskusjärjestöratkaisu on syntynyt, KT ja pääsopijajärjestöt käyvät kunta-alan sektorikohtaiset sovellusneuvottelut kesäkuun loppuun mennessä.

Borgin ja Vartiaisen raportti nostaa talouskriisistä selviytymisen keskeiseksi ehdoksi sen, että Suomen työvoimakustannukset nousevat monen vuoden ajan hitaammin kuin muulla euroalueella. Raportin tekijöiden mukaan kilpailukyvyn palauttava palkkojen nousuvauhti vuodessa olisi käytännössä liukumat mukaan lukien maksimissaan 0,5 prosenttia.

Jos jatkosopimus syntyy, kunta-alan alakohtaiset sovellusneuvottelut käydään sopimuksen mukaan kesäkuun loppuun mennessä.

Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa neuvotteluissa, KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt käyvät neuvottelut 30.6.2015 mennessä toisen kauden sopimuskorotuksesta ja sen ajankohdasta.

Kunnissa ja kuntayhtymissä on syytä varautua sote-sektorin remonttiin, vaikka sote-uudistus jääkin seuraavalle eduskunnalle. Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas arvioi, että uudistus astuu voimaan aikaisintaan 2018, eli vuotta aiottua myöhemmin.

Kunnat ovat laatineet esimerkiksi menettelytapaohjeita sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi. Myös sisäilmatyöryhmien perustamiset kuntatyöpaikoilla ovat vaikuttaneet sisäilmaongelmien hallinnan parantumiseen, kertoo hankekoordinaattori ylitarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueelta.