Kunnat ja kuntayhtymät säästivät viime vuonna henkilöstömenoissa 214 miljoonaa euroa, mikä on 1,1 prosenttia kunta-alan henkilöstömenoista. Säästöt hankittiin lähes ilman lomautuksia ja irtisanomisia. Sama linja näyttää jatkuvan, kertoo KT:n tammikuussa julkistama tiedustelu.

Kuntasektorin työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohden laskettuna olivat vuonna 2016 keskimäärin 48 740 euroa. Valtiolla kustannukset olivat 59 296 euroa ja yksityisellä sektorilla 57 368 euroa. Sektorien väliset erot johtuvat pääosin erilaisista palkkatasoista.

Ammatillisen koulutuksen reformilain perusajatus on työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen. Lainsäädännöllä ei kuitenkaan luoda työssäoppimispaikkoja yrityksiin tai työpaikolle, vaan niiden syntyminen jää paikallisten toimien varaan.

Kuntakentän muutoksille ovat tunnusomaista organisaatioiden jatkuvat muutokset yhdistymisistä yhtiöittämisiin, sopimuksiin ja muihin palvelujen järjestämisen tapoihin.

Palvelun laatu ja vaikuttavuus on johdon ja henkilöstön yhteinen tavoite. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja tehokkaasti tuotetun palvelun välillä on selkeä yhteys, jota selittää asiakaslähtöisyys, työn imu ja hyvä henkilöstöjohtaminen.

Kun KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas kuuli 8. maaliskuuta sote-uudistuksen kaatumisesta, ensimmäisiä ajatuksia oli harmitus, jota maakuntien valmistelijat kokevat.

Sote- ja maakuntauudistuksen projektiryhmä asetti kesäkuussa 2017 sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteisen työryhmän arvioimaan, voidaanko kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä työeläkejärjestelmässä luopua.