Henkilöstömäärä kasvoi lokakuusta 2017 lokakuuhun 2018  noin 1 700 palkansaajalla eli 0,4 prosenttia.  Lokakuussa 2018 kunta-alalla työskenteli noin 421 000 palkansaajaa.

Euroopan unionissa on meneillään mullistava vaalivuosi. Parlamentin lisäksi uusiutuu komissio ja moniin korkeisiin virkoihin nimitetään uusia ihmisiä. Heinäkuussa alkaa Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi. Tuleviin päätöksiin ei suoraan vaikuta se, mikä maa on puheenjohtajana, mutta mainehyötyä voidaan saada.

Omasta sairaudesta johtuvia sairauspoissaoloja oli kunta-alalla keskimäärin 17 päivää vuonna 2018.

Vuonna 2018 kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 17 päivää. Lyhyet, 1–3 päivää kestävät sairauspoissaolokerrat jatkoivat kasvuaan, mutta myös pidemmät poissaolot kääntyivät nousuun vuonna 2018.

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt sopivat eräiden kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen  (KVTES 2018–2019) vuosilomamääräysten muuttamisesta. Uudet sopimusmääräykset ovat vuosilomaluvun 5 §:n 4 ja 5 momentit sekä 11 § :n 3 momentti. Muutokset perustuvat huhtikuun alussa voimaan tulleisiin vuosilomalain muutoksiin.

Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 sisältyy kaikkiin kunta-alan sopimuksiin. Valtaosassa kuntia ja kuntayhtymiä päätökset järjestelyerien käyttämisestä perustuivat työnantajan ja palkansaajajärjestöjen yhteisymmärrykseen. Vain harvoin päätökset järjestelyerien käyttämisestä syntyivät työnantajan yksipuolisella päätöksellä.

Jokaisessa pöydässä ovat esillä perinteiset palkkaan, työaikaan ja muihin työehtoihin liittyvät kysymykset. Niihin vaikuttavat – suoraan tai välillisesti – myös erilaiset yhteiskunnalliset ja muut muutokset, kuten väestökehitys, sisäiset ja ulkoiset muuttoliikkeet, työn uudet muodot ja muu murros ja digitalisaatio.

On olemassa riski, että liittokierroksen tavoitteidenasettelu perustuu nousukauden hyvään taloustilanteeseen eikä siinä noteerata Suomen talouden käännettä riittävästi. Alenevien kasvunäkymien oloissa käytävällä työmarkkinakierroksella on todennäköisesti suurin vaikutus myös Rinteen hallituksen asettaman 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseen.

USA:n ja Kiinan välinen kauppasota ei näytä lientyvän – päinvastoin on merkkejä jopa sen kiihtymisestä ja siirtymisestä tulleista valuuttoihin. Saksassa, joka on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja Euroopan talousvetureita, talous osoittaa hiipumisen merkkejä. Italiassa hallituksen eroaminen nostaa riskiä uuden eurokriisin syntymisestä, jos uusi hallitus ei noudata EU:n taloussääntöjä.