Terminä strateginen viestintä ilmestyi länsimaissa tutkijoiden ja sotilaiden kieleen parikymmentä vuotta sitten, ja on levinnyt sieltä aina poliittisiin koneistoihin ja valtiollisille tasoille. Ilmiö sinänsä ei ole uusi. Viestintä on johtamista ja vaikuttamista, usein yhtä aikaa, ja olennainen osa organisaatioiden toimintaa.

Tänä vuonna kuntien kyky kantaa taloudellinen vastuunsa on ollut heikompi kuin pitkään aikaan, eivätkä lähivuodet näytä tuovan helpotusta. Jo ensi vuodeksi moni kunta joutuu kiristämään verotustaan.

Työllisyysaste vaikuttaa julkiseen talouteen verotuloina ja työttömyyden hoitoon uppoavina menoina. Koronan takia alijäämät kasvavat. Monessa paikassa on paineita nostaa veroäyriä.

Valtiovarainministeriön talouskatsaus ennustaa epävarmuuden jatkuvan taloudessa. Talous heikkenee kuluvana vuonna lähes viisi prosenttia. Talouden elpyminen on koronan vuoksi hyvin epävarmaa. Varmaa on vain, että julkisen talouden alijäämät kasvavat ja työllisyys heikkenee.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkonen on työskennellyt Suomen palkkatilastojen parissa jo seitsemän vuoden ajan. Siinä ajassa on työllisyyttä kuvaava työssäkäyntitilasto tullut hänelle tutuksi.

Vain muutama vuosi sitten mediassa lueteltiin, mitkä ammatit ovat vaaravyöhykkeessä tietotekniikan lisääntyneen käytön vuoksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen silloisen raportin mukaan joka kolmas työpaikka oli uhattuna.

Syksyllä 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain seurauksena päiväkoteihin tulee uusi tehtävä, varhaiskasvatuksen sosionomi.

Kunta-alan työsuojelun kehittäminen perustuu laaja-alaiseen työelämätietoon useiden toimijoiden yhteistyönä. Tärkein kunta- ja seurakunta-alan työsuojelun yhteistoimintaa kehittävä yhteistoimintaelin ns. kuntaryhmä toimii Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä.

Hallitus tavoittelee työllisyystoimia, joiden työllisyysvaikutus on hallituskauden aikana 80 000 lisätyöllistä.