Paikallinen sopiminen toimii kunta-alalla
Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 sisältyy kaikkiin kunta-alan sopimuksiin. Valtaosassa kuntia ja kuntayhtymiä päätökset järjestelyerien käyttämisestä perustuivat työnantajan ja palkansaajajärjestöjen yhteisymmärrykseen. Vain harvoin päätökset järjestelyerien käyttämisestä syntyivät työnantajan yksipuolisella päätöksellä.
Tulorekisteri tuo kunnille lisää muutoksia
Varkaudessa on lupa kehittää
Naisten ansiot nousevat miesten ansioita nopeammin kunta-alalla
Kuntasektorilla työskentelevien miesten ja naisten kokonaisansioiden ero oli 636 euroa viime vuoden lokakuussa. Naisten keskimääräinen kokonaisansio oli 3 084 euroa ja miesten 3 720. Ero kokonaisansioissa on siis yli 17 prosenttia miesten eduksi.
Vielä vuonna 2007 ero oli lähes 24 prosenttia.
Naisjohtaja on yhä yleisempi kunta-alalla
Vuosien 2013–2018 välillä naisten osuus kunta-alan johtaotehtävissä työskentelevistä on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä. Johtajia ja ylempiä virkamiehiä on kunta-alalla 7 940, joista kaksi kolmasosaa (62,3 %) on naisia. Luku on saatu Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilastosta, jossa henkilöt on luokiteltu ammattiluokituksessa ryhmään johtajat.
Uusia palveluja sote-työnantajille
Päiväkodin työaikasuunnittelu on monen asian summa
Työnantajan työaikasuunnittelu lähtee toiminnan tarpeiden tunnistamisesta, lainsäädännön vaatimusten huomioon ottamisesta ja käytettävissä olevasta henkilöstöstä. Lisäksi työnantajan on hyvä pyrkiä ottamaan huomioon myös henkilöstönsä työaikatarpeet ja -toiveet. Tavoitteena on ennakointi – oikea määrä oikeita henkilöitä oikeaan aikaan – ja mahdollisimman vähän muutoksia.
Viisas varautuu muutoksiin
Jokaisessa pöydässä ovat esillä perinteiset palkkaan, työaikaan ja muihin työehtoihin liittyvät kysymykset. Niihin vaikuttavat – suoraan tai välillisesti – myös erilaiset yhteiskunnalliset ja muut muutokset, kuten väestökehitys, sisäiset ja ulkoiset muuttoliikkeet, työn uudet muodot ja muu murros ja digitalisaatio.
Edessä on pitkä ja vaativa työmarkkinakierros
On olemassa riski, että liittokierroksen tavoitteidenasettelu perustuu nousukauden hyvään taloustilanteeseen eikä siinä noteerata Suomen talouden käännettä riittävästi. Alenevien kasvunäkymien oloissa käytävällä työmarkkinakierroksella on todennäköisesti suurin vaikutus myös Rinteen hallituksen asettaman 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseen.
Katsaus kunta-alan taloussäähän
USA:n ja Kiinan välinen kauppasota ei näytä lientyvän – päinvastoin on merkkejä jopa sen kiihtymisestä ja siirtymisestä tulleista valuuttoihin. Saksassa, joka on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja Euroopan talousvetureita, talous osoittaa hiipumisen merkkejä. Italiassa hallituksen eroaminen nostaa riskiä uuden eurokriisin syntymisestä, jos uusi hallitus ei noudata EU:n taloussääntöjä.