Työryhmän raportti keskittyy kunta- ja palvelurakenteen selvityksiin ja esityksiin eikä sen painopiste ole henkilöstöhallinnon kysymyksissä. Koska kuntasektori on hyvin työvoimavaltainen toimiala ja henkilöstökustannusten osuus on yli puolet kaikista kuntien menoista, on syytä ottaa tarkasteluun myös työnantaja- ja henkilöstönäkökulma.

Suomalainen työelämä pärjää kyselytutkimuksissa eurooppalaisessa mittakaavassa varsin hyvin. Kansainvälisissä vertailuissa työelämämme vahvuuksina nousevat esille oppimis- ja kehittämismahdollisuudet, kohtuulliset vaikutusmahdollisuudet sekä sosiaalinen luottamuspääoma.

Useita vuosia kestävä irtisanomissuoja jarruttaa rakenteiden ja palveluiden uudistamista sekä aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia. Se ei myöskään kannusta henkilöstöä siirtymään vapaaehtoisesti tai oma-aloitteisesti tehtävästä toiseen.

Sitovat ja kaavamaiset henkilöstömitoitukset olisivat vieneet pitkälti pohjan pois kunta-alan tuloksellisuuden kehittämiseltä sekä KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteiseltä tuloksellisuuskampanjalta.

Lääkäreiden riittävyys, lastensuojelun henkilöstön kelpoisuudet sekä vanhusten laitoshoidon mitoitukset ovat ajankohtaisia esimerkkejä kuntahenkilöstöön kohdistuvista lisävaateista. On syytä kysyä, riittääkö kunta-alan alati laajeneviin tehtäviin työvoimaa ja millä keinoilla riittävä työvoima turvataan.

Johtaminen työvaltaisella kunta-alalla on poikkeuksellisen vaativaa poliittisen ja ammattijohtamisjärjestelmän ns. kaksoisjohtamisjärjestelmän vuoksi. Sen vuoksi on tärkeää, että työnjako kuntapäättäjien ja ammattijohdon välillä henkilöstöasioissa on mahdollisimman selkeä.

Jokaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työpanos arvioidaan Mänttä-Vilppulassa, kun työsuhde on kestänyt vuoden. Määräaikaisten työsuoritus arvioidaan, kun palvelusta on kertynyt vähintään kaksitoista kuukautta kolmen vuoden aikana.