Olen saanut monien muiden ikätovereideni lailla olla mukana kunnallishallinnon kehitystyössä hyvin kiinnostavana ajanjaksona.

Sote-uudistuksen suunnittelu täyttää lehtien palstat ja vie virkamiesten ajan. Se on jättänyt varjoonsa todellisen tulevaisuuden megatrendin, joka on jo käynnistynyt. Digitalisaation ja tekoälyn tuleminen nimittäin muuttaa olennaisesti työn sisältöä ja organisointia.

KT Kuntatyönantajat, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto pääsivät kesäkuussa yhteisymmärrykseen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden uuden palkkausjärjestelmän pilotoinnista. Sitä kokeillaan kolmen maakunnan alueella lokakuusta 2017 tammikuuhun 2018.

Sote- ja maakuntauudistuksen hallittu läpivieminen on äärimmäisen tärkeää kuntalaisten palvelujen sujuvuuden kannalta. Uudistus tuo muutoksia myös julkisen alan työmarkkinoihin ja muuttaa kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmää.

Lastentarhanopettajilla on ollut omat palvelussuhteen ehdot kunnallisessa sopimusjärjestelmässä jo noin 40 vuotta. 1970-luvun puolivälissä lastentarhanopettajat siirrettiin opettajien palkkaluokista kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin.

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt antoivat keväällä yhteisen ohjeen sote- ja maakuntauudistuksen ns. väliaikaishallinnon yt-elimen koostumuksesta. Kunta-alan osapuolet opastavat yhteisessä ohjeessaan yhteistoiminnasta näin:

Kunta-alan työmarkkinaratkaisujen vaikutus ulottuu koko kansantalouteen. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. Sopimuksilla turvataan työrauha työpaikoille sopimuskauden ajaksi. Kunta-alan sopimusjärjestelmä on joustava, ja sopimisoikeutta on laajasti siirretty paikallistasolle.

Uusin kuntatalousohjelma oli harvinaisen miellyttävää luettavaa, sillä kuntatalouden tilanne oli viime vuonna odotettua vahvempi. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi 3,4 miljardiin euroon, mutta korkean investointitason vuoksi kuntien velkaantuminen kuitenkin jatkui. Lainakanta lisääntyi tosin aikaisempaa hitaammin.

Henkilöstöjohtaminen on osa strategista johtamista. Se vaikuttaa kunnan tuloksellisuuteen ja siihen, kuinka uudistuksissa onnistutaan.

Tulevaisuudessa henkilöstötyön merkitys ja henkilöstöjohdon strateginen rooli korostuvat entisestään. Tehtävänä on varmistaa, että kunnassa on sellaiset henkilöstövoimavarat, joita tarvitaan kunnan strategisten päämäärien toteuttamiseksi.

Kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan sopimukset ovat voimassa tammikuun 2018 loppuun. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovittiin, että seuraavat sopimusratkaisut toteutetaan syksystä 2017 lähtien liittokohtaisesti. Kun työmarkkinajärjestöjen kesken ei syntynyt yhteistä näkemystä Suomen mallista, edessä on perinteinen liittokierros.