Koronatilanteessa limittyvät muutoksen välttämättömyys, lyhyt aika toteuttaa ja käsitellä muutoksia sekä muutostilanteen pelottavat – pahimmillaan tappavat – puitteet. Jokainen meistä tuntee jonkun, joka tavalla tai toisella kuuluu riskiryhmään, on yhteistyöneuvottelujen piirissä tai on menettänyt ainakin hetkeksi osan toimeentulostaan.

Yhä useampi haluaa juuri Tampereelle. Se on kaupungistumista, josta niin paljon puhutaan. 

Tampereella oli aiemmin varauduttu noin 2 000 asukkaan kasvuun. Nostimme sen noin 3 000:een. Sekin näyttää olevan liian vähän. Pelkästään viime vuonna koti tarvittiin kaikkiaan noin 3 700 uudelle asukkaalle. Kasvua oli noin 1,6 prosenttia.

Kun aloitin vuonna 1980 työni virkamiesharjoittelijana valtiovarainministeriössä, mieleen jäivät pitkät virkojen perustamislistat. Jokaisen viran perustamiseen tarvittiin valtiovarainministeriön B-listakäsittelyn puolto. Suurimmillaan valtionhallinto oli 1980-luvulla, jolloin henkilöstömäärä ylitti 220 000.

Kunnissa taotaan tällä hetkellä tulevan vuoden lahjoja: järjestelyeriä, jotka vuosien tauon jälkeen sopimukseen saatiin, yritetään kuumeisesti jakaa niin, että summalla saisi mahdollisimman paljon hyvää aikaiseksi. Toiveita on määrättömästi.

Koulutuspäällikkö Tuija Liljander kertoo, että KT:n omana toimintana järjestettävät koulutukset ovat vielä suhteellisen uusi asia. Vuonna 2021 laki muuttui niin, ­että KT:sta tuli itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. Oma koulutustoi­minta aloitettiin vuonna 2022.

Sote-alalla työaikajärjestelyillä ja työvuorosuunnittelulla on keskeinen merkitys, sillä esimerkiksi sairaaloissa ja hoitokodeissa pitää olla aina joku kantamassa vastuuta.

Se, että Suomi on maailman onnellisin maa, on merkittävissä määrin kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävän työn ansiota. Näin arvioi KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen.