Enemmän empatiaa työelämään
Maaliskuussa koronapandemia ajoi ison osan työntekijöistä kotitoimistoihin. Suorituksen johtamisen dosentti Pia Lappalainen arvioi, että etätyöskentely jakaa ihmisiä.
Leppoisuutta työelämään
Suomalaisten työaika joustaa enemmän kuin missään muualla EU:ssa. Vuonna 2019 tehdyn EU:n laajuisen työvoimatutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista kokee voivansa päättää työpäivänsä alkamis- ja päättymisajoista vähintään jossain määrin. Kaikista EU-maiden kansalaisista näin vastasi vajaat 40 prosenttia.
Työelämän laatu on tuotantotekijä
Lapin yliopistossa tutkitaan henkilöstötuottavuutta maailman parhailla tutkimusmenetelmillä.
– Olen ennenkin haastattelussa sanonut, että jos oltaisiin Harvardissa, niin koko maailma tietäisi tästä, tutkimusjohtaja Marko Kesti kertoo tutkimustyöstään.
Työelämäpsykologi vaatii: Lisää hiivaa taikinaan!
Aivoravistelu on Ville Ojasen kehittämä käsite, jolla hän kuvaa työyhteisöjen ja esihenkilöiden tarvitsemaa havahtumista.
Kansalaisilla paljon epäilyjä korruptiosta
Sote- ja maakuntauudistuksessa jaetaan paljon valtaa ja rahaa, mutta myös hyvin palkattuja töitä. Professori Ari Salmisen mukaan samalla olisi oiva hetki rakentaa hyvät eettiset pelisäännöt niin uusiin maakuntakonserneihin kuin muotoaan muuttaviin kuntiin.
Asukkaiden ääni kuuluviin
Paikallinen päätöksenteko mullistuu maaliskuussa, kun hyvinvointialuevaltuutetut aloittavat urakkansa. Demokratiaan ja asukkaiden osallisuuteen perehtynyt Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka on hyvinvointialueuudistuksen suhteen toiveikas, vaikka kuntien toiminta tuleekin rajusti muuttumaan.
Vastuullisuus nivottava osaksi arkea
Kuntien vastuullisuutta yritysnäkökulmasta pohtiva Aller-konsernin toimitusjohtaja ja Turun yliopiston osa-aikainen työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä näkee kuntien ja yritysten vastuullisuuskysymyksissä useita yhtymäkohtia.
Syntyvyydestä politiikan uusi kuumemittari
Perhevapaauudistuksesta ei päästy tällä vaalikaudella yksimielisyyteen, mutta jatkoa ajatellen perhepolitiikan tutkijan ja sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon viesti päättäjille on yksinkertainen.
– Perheiden näkökulmastahan näitä uudistuksia pitäisi tehdä. Varsinkin kun meillä on niin matala syntyvyys.
Rahoitusta hankkeille EU-toimiston avulla
Euroopan unionissa on meneillään mullistava vaalivuosi. Parlamentin lisäksi uusiutuu komissio ja moniin korkeisiin virkoihin nimitetään uusia ihmisiä. Heinäkuussa alkaa Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi. Tuleviin päätöksiin ei suoraan vaikuta se, mikä maa on puheenjohtajana, mutta mainehyötyä voidaan saada.
Uusia palveluja sote-työnantajille
Sote-uudistuksen valmistelu on alkanut uudelleen Rinteen hallitusohjelman mukaisesti. Projektipäällikkö Aija Tuimala toivoo uudistuksen toteutumista.
– Sitten voisimme keskittyä pitkäjänteisemmin palvelujen ja johtamisen kehittämiseen.
KT:n Soteliiderit-hankkeessa seurataan parlamentaarista valmistelua.