KT-kulma

KT:n uudet päättäjät vuosille 2026–2029 järjestäytyivät kokouksissaan. Moni päättäjä on tuttu entuudestaan, mutta KT sai paljon uusiakin päättäjiä.

Kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimuksissa on jo vuosia uudistettu palkkausjärjestelmiä. Määräajoin on hyvä miettiä, miksi. 

Tuntuuko sinustakin siltä, että työ ja toimintatapamme muuttuvat nopeammin kuin on totuttu? Et ole ajatuksesi kanssa yksin, kirjoittaa KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas kolumnissaan. 

On vaikea nähdä, että yhden iäkkään hoitaminen kotona perheen voimin olisi yhteiskunnallemme tehokkaampi vaihtoehto kuin ammattilaisten tekemä työ, KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas kirjoittaa kolumnissaan. 

Kun KT ja pääsopijajärjestöt neuvottelivat työehdoista ja palkankorotuksista, kaiken yllä leijui yksi kysymys: Miten palkkaohjelman käy?

KT ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat tammikuussa eläkeuudistuksesta. Maan hallitus on todennut, että sovittu ratkaisu täyttää hallitusohjelman tavoitteet. 

Seuraavan työmarkkinakierroksen neuvottelut ovat käynnistyneet teknologiateollisuudessa, jossa sopimuskausi päättyi marraskuun lopussa. 

Kunta- ja hyvinvointialan sopimusjärjestelmä on joustava, ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat laajat. 

Keskustelussa kuntien ja hyvinvointialueiden talousongelmista on sivuutettu alojen erot työnantajien eläkemaksuissa. 

Kunnat ja hyvinvointialueet sekä niiden työpaikat ovat jatkuvan kriittisen uutisoinnin kohteena. Palveluiden käyttäjiltä saadaan kuitenkin voittopuolisesti myönteistä  palautetta.

Julkisen talouden tilan heikentyessä Orpon hallitus joutuu tekemään huhtikuun kehysriihessä lisää sopeutustoimia niiden toimien lisäksi, mitä hallitusohjelmassa oli jo pää­tetty. Sopeutustoimien mittaluokka on useita miljardeja euroja.

KT-lain mukaan KT:n jäseniä voivat olla kuntien, kuntayhtymien, hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien omistamat tai määräysvallassa olevat osakeyhtiöt, säätiöt ja osuuskunnat.