Lähijohtajat tarvitsevat aikaa ja koulutusta
Kuntien lähijohtajien työ on usein pirstaleista. Johtaminen on aikaa ja osaamista vaativaa työtä, sanoo lähijohtamisesta väitöstutkimuksen tehnyt Eija Pienimäki.
Eija Pienimäki käytti tutkimuksessaan tietoisesti sanaa lähijohtaja eikä esihenkilö, koska halusi alleviivata johtamistehtävää.
Moninaista, pirstaleista ja jännitteistä. Sellaiseksi kuntien lähijohtajat kuvaavat työtään. Jännitteitä aiheuttaa se, että lähijohtajien työssä on tekijöitä, jotka ovat ristiriitaisia keskenään. Jotkut niistä toisaalta tukevat ja toisaalta haittaavat johtamistyötä.
Yksi ristiriitaisuutta aiheuttavista seikoista on hierarkia, sanoo lähijohtamisesta väitöstutkimuksen tehnyt Eija Pienimäki.
– Hierarkia tukee demokratiaa ja selkeyttää päätöksentekoa. Mutta se myös hidastaa prosesseja ja tiedonkulkua ja aiheuttaa sitä, että aina asiantuntijuus ei ratkaise.
Ajoittain hierarkia aiheuttaa myös epäselvyyksiä poliittisten päättäjien ja operatiivisten johtajien ja lähijohtajien välille.
Pienimäki haastatteli 43:a lähijohtajaa kuudessa eri kunnassa. Jotkut heistä kertoivat, että jopa kuntapoliitikko oli joskus ollut heihin suoraan yhteydessä ja esittänyt selkeitä vaatimuksia.
– Se aiheuttaa hämmennystä siitä, ketä pitää kuunnella.
Riittävästi aikaa johtamiselle
Selkeä ongelma on myös se, että lähijohtajilla ei ole aina aikaa ihmisten johtamiseen. Useimmat työskentelevät myös asiantuntijatehtävissä, ja lisäksi hallinnollinen työ vie ajasta leijonanosan.
Osa heidän esihenkilöistään tarkastelee enemmän suoritteita ja niiden määrää kuin laatua.
– Johtamisen onnistumisessa ei mitata tarpeeksi sitä, miten lähijohtaja on kohdannut johdettavansa ja tukenut heitä, Eija Pienimäki sanoo.
Ihmisten johtamista haittaa myös se, että lähijohtajalla voi olla kymmeniä johdettavia. Yhdellä haastatelluista johdettavia oli jopa 140.
Mikä olisi sopiva määrä johdettavia? Sitä Pienimäki ei pysty sanomaan, koska tilanteet ja toimenkuvat vaihtelevat. Tärkeämpää on tarkastella työtä kokonaisuutena ja varmistaa, että aika riittää tekemiseen.
”Johtamisen tavoite on lisätä tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Hyvä johtaminen on myös taloudellisesti viisasta.”
Uusi työ ilman koulutusta
Harva lähijohtaja kertoi halunneensa johtajaksi. Suurin osa kertoi lähijohtajan työn tulleen ohessa, kun he olivat halunneet edetä urallaan vaativampiin tehtäviin. Monet selvästi arkailivat johtamishalusta puhumista.
– Johtamiseen liittyy valitettavasti edelleen vanhan ajan hapatusta, että se olisi jotenkin ylemmyyteen pyrkimistä.
Eija Pienimäki painottaa, että johtaja on palveluammatissa. Hän auttaa omaa porukkaansa suoriutumaan työstään parhaalla mahdollisella tavalla.
Suurimmalla osalla haastatelluista ei ollut johtamiskoulutusta heidän aloittaessaan tehtävässään, ja heidän perehdyttämisensäkin oli jäänyt pinnalliseksi.
– Työantajan pitää huolehtia siitä, että lähijohtajat voivat kehittää osaamistaan, ja samalla tukea lähijohtajia johtamisidentiteettiin kehittymisessä.
Vinkkejä johtajille ja HR:lle
Eija Pienimäellä ei ole tarjota yksiselitteisiä ratkaisuja lähijohtajien työn kehittämiseen. Joitain vinkkejä hän kuitenkin tarjoaa.
– Helposti unohtuu, että johtaja on ammatti ja työ siinä missä muutkin.
Siksi johtamiseen pitää satsata. Se kannattaa senkin vuoksi, että johtamisella on suora vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin.
– Kannattaa miettiä tarkoin, mitä tehtäviä lähijohtajille kaadetaan, ja priorisoida, mitä tehdään ja missä järjestyksessä.
Pienijoki työskentelee Seinäjoen kaupungin henkilöstöjohtajana. Hän kokee, että hänen tutkimuksensa auttaa häntä tekemään työnsä paremmin.
– Säästämistarpeiden keskellä saattaa unohtua, että johtamisen tavoite on lisätä tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Hyvä johtaminen on myös taloudellisesti viisasta.
Kuka hän on?
Eija Pienimäki
Seinäjoen kaupungin henkilöstöjohtaja
Väitöstutkimus: “Pelkkää hallinnollisten asioiden hoitoa vai sellaista oikeaa johtamista: Diskurssianalyyttinen tutkimus kuntien lähijohtajien työstä”
7.2.2026