Miksi Laukaa joutui valtionrahoituksen puristukseen?

Konsernipalvelujohtaja Maarit Kaijan mukaan valtionosuusjärjestelmä ei tällä hetkellä perustu kuntien tosiasiallisiin päätehtäviin eli varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja työllisyydenhoitoon.

Laukaan kunnassa oltiin aiemmin vain tyytyväisiä siihen, että kunnassa on paljon lapsia. Nyt kunta joutuu nurinkurisesti myös kärsimään asiasta. Syynä on nykyinen valtionosuusjärjestelmä.

Valtio leikkaa rahaa kuntien taloudesta niin sanottuna tasausmaksuna, koska sote-palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueille. Laukaan kunta on yksi tasausmaksujen häviäjiä, koska sillä on pienet sote-menot nuoren väestönsä takia. Laukaalaisista yli viidennes on alle 15-vuotiaita, kun valtakunnan keskiarvo on 15 prosenttia.

Sote-tasauserät leikkaavat valtion­osuusrahoitusta valtakunnallisesti keskimäärin 82 euroa per asukas, mutta Laukaassa vähennys on peräti 419 euroa per asukas. Tämä keskiarvoon nähden viisinkertainen sote-tasauserä tarkoittaa Laukaalle 7–8 miljoonan euron vajetta vuosittain.

Laukaan kunnan konsernipalvelujohtaja Maarit Kaija kuvaa Laukaan talouden tilannetta vaikeaksi. Alijäämää oli vuoden 2024 lopussa noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa, ja tämän vuoden jälkeen alijäämän ennustetaan olevan jo runsaat kuusi miljoonaa euroa. Kunnan pitää saada kaikki alijäämät katettua vuoden 2029 loppuun mennessä.

Laukaa järjestää palvelut kustannustehokkaasti, mutta kunnassa on 2020-luvun alussa rakennettu uusia kouluja ja päiväkoteja sekä korjattu vanhoja. Investointien myötä taloudellisia puskureita ei ole jäljellä, ja velkaa on kertynyt.

Kunta aloitti säästöt ensimmäisellä laajalla tasapainottamisohjelmalla vuonna 2023. Tämän vuoden keväällä kunta yhtiöitti kiinteistönhoito- ja puhtaanapitopalvelut Laukaan tekniset tukipalvelut Oy:ksi.

Neuvotteluissa hyvä henki

Elokuun lopussa Laukaa käynnisti yhteistoimintaneuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa. Neuvottelut koskevat kaikkia kunnan ja tukipalveluyhtiön työntekijöitä.

Konsernipalvelujohtaja Maarit Kaijan mukaan se, että kaikki ymmärsivät talousvaikeudet teki neuvotteluista rakentavat.

– Järjestöt esittivät hyviä kysymyksiä, ehdotuksia ja näkökulmia. Yritämme yhdessä etsiä keinoja, joiden avulla kunta selviää.

Kun kunnan ja yhtiön henkilöstöt laskee yhteen, neuvotteluiden piirissä oli 770 henkilöä. Säästötarve oli runsaat kolme miljoonaa euroa. Henkilöstösäästöjen tavoitteena oli yhdestä kahteen miljoonaa euroa, eli 20–40:n henkilötyövuoden vähennys.

Neuvottelut päättyivät syyskuun lopussa. Niiden jälkeen kunta irtisanoi 19 työntekijää. Heistä kahdeksalle kunta pystyi tarjoamaan muuta työtä. Lisäksi yksi henkilö päätti siirtyä eläkkeelle. Tämän lisäksi henkilöstö vähenee eläköitymisten  ja määräaikaisuuksien päättymisen takia.

Säästöt tuntuvat myös asukkaiden ­arjessa. Esimerkiksi kunta auraa ka­tuja ja hoitaa latuja aiempaa vähemmän. Ensi vuonna kuntalaisille tulee erillinen hule­vesimaksu. Kouluissa avustajien määrää ja oppimateriaaleihin käytettävää määrärahaa on pienennetty.

Valtuusto päätti säästöistä yksimielisesti. Maarit Kaijan mukaan myös kuntalaiset tuntuvat enimmäkseen ymmärtävän säästöjen välttämättömyyden.

– Tavalliselle kuntalaiselle on vaikeaa selittää avaavasti valtionosuusjärjestelmän toimintaa ja sitä, miksi meidän vero­prosenttimme on lähes kymmenen, kun se jossain isossa kaupungissa on ­viisi tai kuusi.

”Yritämme yhdessä etsiä keinoja, joiden avulla kunta selviää.”

Maarit Kaija, konsernipalvelujohtaja

Hyvä ennakkosuunnittelu olennaista

Maarit Kaijalle yt-prosessi oli tuttu jo aiem­masta työpaikasta, ja kokemuksesta oli paljon apua.

Hänen tärkein neuvonsa yt-neuvottelujen onnistumiseksi on hyvä ennakko­suunnittelu ja materiaalien valmistaminen etukäteen. Työnantajan vastuulla on, että neuvottelut käydään oikealla menettelytavalla.

– Vaatii paljon työtä tehdä asialliset esitykset perusteluineen, hän sanoo.

Kaijan mielestä on tärkeää, että henkilöstöllä on jo varhaisessa vaiheessa realistinen ja ajantasainen talouskuva. Laukaan kunnassa  henkilöstöltä kysyttiin ennen neuvotteluja säästötoimista erillisellä kyselyllä.

–Ei siis niin, että neuvottelujen alussa ensimmäistä kertaa kerrotaan, että talou­dessa on haasteita.

Koko neuvottelujen ajan työnantaja tiedotti henkilöstölle neuvotteluiden etenemisestä intranetissä. Jokaisen neuvottelukerran lopuksi työnantaja ja järjestöt sopivat yhteisesti, miten ne tiedottavat neuvotteluista. Lisäksi kunta järjesti henkilöstöinfot neuvotteluiden alussa ja lopussa.

–Viestintään ei ole varmaan koskaan kaikki tyytyväisiä, mutta palautteen perusteella uskon, että siinä pääpiirteissään onnistuttiin.

Onnistuminen johtui Kaijan mukaan siitä, että luottamus on kunnossa henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa. Hän muistuttaa, että luottamus syntyy tavallisessa työarjessa. Jos luottamus puuttuu, vanhat hankalat asiat nousevat helposti pintaan neuvotteluissakin.

Viranhaltijat tekivät yhteistyötä myös poliittisten päättäjien kanssa. Ennen kun työnantaja antoi neuvotteluesityksen, työnantajan edustajat pitivät kunnanhallituksen kanssa seminaarin, jossa he kävivät läpi johdon ja viranhaltijoiden säästöesitykset. Viranhaltijat informoivat poliittisia päättäjiä myös neuvottelujen aikana ja niiden päätyttyä.

– Poliittiset päättäjäthän ovat aina risti­tulessa, koska henkilöstö tukeutuu heihin tällaisessa tilanteessa. On oltava yhteinen näkymä ja hyvät perustelut, ­sillä niitähän ihmiset kaipaavat.

Katse eteenpäin

Maarit Kaija toteaa yt-neuvottelujen ajan olleen todella raskas.

– Kun niihin lähtee, niin työnantajan pitää olla aivan varma siitä, mitä on tekemässä.

Neuvottelut ovat raskaat esihenkilöille ja neuvottelijoille, jotka joutuvat valitsemaan irtisanottavat. Silloin hyvät perustelut ovat olennaisia. Laukaa hyödynsi henkilöstön irtisanomisissa työehtosopimuksen mukaista vähentämisjärjestystä.

–On pystyttävä myös itselleen perustelemaan, miksi tätä tehdään. Itseäni auttaa tietoisuus siitä, että tämä oli pakko tehdä.

Talouden säästökuuri ja irtisanomiset mahdollistavat sen, että Laukaan kunta säilyy itsenäisenä. Kunta ei ole myöskään laskenut sen varaan, että ­valtionosuusuudistus olisi toteutunut nopeasti, vaikka toivookin kovasti uudistusta.

– Pidemmän päälle näitä leikkauksia ei voi jatkaa pitkään. Meidän lapset ja nuoret tarvitsevat koulukirjoja!