HYVTES 2023–2025
-
Sisällysluettelo
- Hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) 2023–2025 allekirjoituspöytäkirja
- Allekirjoituspöytäkirjan liite
- I luku Yleinen osa
-
II luku Palkkaus
- Yleiset määräykset
- Palkkausjärjestelmä
- Muut lisät ja palkkiot
- Erinäiset määräykset
- Palkanmaksuun liittyvät määräykset
-
III luku Työaika
- Työajaksi luettava aika
- Säännölliset työajat
- Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset
- Lepoajat
- Työaika-asiakirjat ja yötyö
- Työaikapankki
- Liukuva työaika
- Muut määräykset
- IV luku Vuosiloma
- V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat AvaaSulje
- VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
- VII luku Luottamusmiehet
- VIII luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
- Luku IX Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja ja työsuojeluvaltuutetun korvaus
- Liite 1 Eräissä hallinnon asiantuntijatehtävissä, toimistoalan tehtävissä ja ICT-alan tehtävissä sekä sisäisessä palvelutoiminnassa toimiva henkilöstö
- Liite 2 Ruokapalveluhenkilöstö
- Liite 3 Muiden alojen palveluhenkilöstö
- Liite 4 Neuvotteluosapuolten suositus HYVTESin palkkatilastoinnin edistämiseksi
- Liite 5 Vammaisten työllistymistyötä koskevat erityismääräykset
-
Liite 6 Matkakustannusten korvaukset
- Yleiset määräykset
- Matkustamiskustannusten korvaus
- Päiväraha
- Muut korvaukset
- Ulkomaille tehtyjen virkamatkojen kustannusten korvaukset
- Erinäisiä määräyksiä
-
Liite 7 Teknistä alaa koskevat määräykset
- Yleiset määräykset
- Palkkaus
- Liitteen 7 alaliite 1: Palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevat erityismääräykset
- Liitteen 7 alaliite 2: Pelastuslaitosten pelastussukeltajien sukellusraha
- Liitteen 7 alaliite 3: Keskeytymätön kolmivuorotyö
- Liitteen 7 alaliite 4: Työaika 37 tuntia 45 minuuttia
- Sairaalasektorilla työskentelevän varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan työaikaa koskevat erityismääräykset
- Talonmiesten työaika
- Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus
- Pääsopimuksen liite: Virka- ja työehtosopimus eräistä pääsopimukseen liitännäisistä asioista
- Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus
- Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus
- Työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta kunta- ja hyvinvointialalla
- Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus
- Sopimukseen liittyvät lait
-
Selaa sopimuksen lukuja
AvaaSulje
HYVTES 2023–2025
Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus (HYVTES) sisältää määräykset hyvinvointialueiden ja -yhtymien henkilöstön yleisistä palvelussuhteen ehdoista kuten vuosilomista ja työ- tai virkavapaista.
Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimuksen piirissä on noin 26 000 palkansaajaa.
HYVTESin suurimmat ammattiryhmät ovat hyvinvointialueiden ja -yhtymien palveluksessa oleva palo- ja pelastushenkilöstö, toimisto- ja hallintotehtävissä työskentelevä henkilöstö sekä ruokapalveluhenkilöstö.
Verkkojulkaisun ISBN 978-952-7465-46-2
Päivitykset
15.1.2024: Verkkosopimuksen liitettä 6 (matkakustannusten korvaukset) on päivitetty niin, että korvaukset vastaavat 11.12.2023 ilmestyneessä KT:n yleiskirjeessä 29/2023 julkaistuja korvauksia.
Ohjeet
Usein kysyttyä
Milloin syyhy on ammattitauti? Kuka korvaa syyhylääkkeet?
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle siten, että hän on altistunut biologiselle (tai fysikaaliselle, kemialliselle) tekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa.
Ammattitauti vaatii lääkärin kannanoton
Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §:n 2 momentin mukaan sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa työterveyslääkärin kannanottoa asiaan.
Työperäisten sairauksien sekä ammattitautiepäilyjen selvittäminen kuuluvat työterveyshuoltolain mukaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon eikä selvittäminen edellytä sopimusta sairaanhoidosta.
Syyhy on mukana ammattitautiluettelossa
Työtapaturma- ja ammattitautilain 27 §:ssä säädetään ammattitautiluetteloa koskevasta asetuksesta, joka sisältää sairaudet, joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin biologisiin (tai fysikaalisiin ja kemiallisiin) tekijöihin.
Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy.
Ammattitautiluettelossa on asetuksen lopussa biologisena tekijänä mainittu virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit.
Miten toimitaan, jos syyhy on ammattitauti?
Mikäli syy-yhteys työhön on todettu ja syyhy on ammattitauti, tilanteeseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia ja sen korvaamisen edellytyksiä. Ammattitautiepäilystä ilmoitetaan vakuutusyhtiöön työpaikalla sovitun ilmoituskäytännön mukaisesti.
Vakuutus ei kata perheenjäsenten hoitoa eikä myöskään altistuneiden oireettomien hoitoa.
Miten toimitaan, jos syyhy ei ole ammattitauti?
Jos kyseessä ei ole ammattitauti, työnantajan työterveyshuollon palveluista solmima sopimus saattaa kattaa lääkekulut. Työterveyshuollon sopimuksessa on saatettu ottaa kantaa myös siihen, kattaako työterveyshuolto vain sairastuneiden vai myös altistuneiden lääkkeet.
Työterveyshuollon sopimus ei kata sairastuneen tai altistuneen perheenjäsenen hoitoa.
Syyhyyn ei ole olemassa työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annetun asetuksen 12 §:ssä mainittua estolääkitystä.
Työnantaja on kuitenkin voinut linjata, että epidemian hoitamiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi työnantaja kustantaa työssä altistuneiden oireettomien työntekijöiden hoidon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut suositusluonteisen ohjeen terveydenhuollon ammattilaisille liittyen syyhyepidemian torjuntatoimiin muun muassa laitoshoidossa. THL on parhaillaan päivittämässä ohjetta.
Verohallinnon tulkinta lääkekulujen verovapaudesta
Verohallinto ohjeistaa lääkekuluista seuraavasti:
”Lääkekulut voivat kuulua työnantajan järjestämään terveydenhuoltoon osana koko henkilöstölle järjestettyä terveydenhoitosuunnitelman mukaista työterveydenhuoltoa. Lääkkeet voivat vain työterveyslääkärin tai työterveyslääkärin lähetteen perusteella erikoislääkärin määrääminä olla verovapaa henkilökuntaetu. Lääkekulujen määrä otetaan huomioon edun kohtuullisuutta arvioitaessa”.
Lue lisää Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolta voi kysyä tarkempaa ohjeistusta verotukseen liittyen.
Mitä hinnoittelutunnusta sovelletaan sairaalasektorilla työskentelevään varhaiskasvatuksen opettajaan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajaan?
Sairaalasektorilla työskenteleviin varhaiskasvatuksen opettajiin ja varhaiskasvatuksen erityisopettajiin sovelletaan HYVTESiä. Kyseiset henkilöstöryhmät ovat hinnoittelun ulkopuolisia, ja heihin käytetään tilastotunnusta H9999999.