Työelämää kehittämällä lisää tuloksellisuutta
Kunta-alan tuottavuus ja tuloksellisuus esitetään usein julkisessa keskustelussa kielteisessä sävyssä. Nämä johtopäätökset ovat seurausta siitä, että kuntapalvelujen tuottavuutta ei mitata palveluiden tuloksellisuuteen kehitetyillä mittareilla.
Muutos kohti suurempia työnantajayksiköitä
Suurin osa, noin 79 prosenttia, kunnista ja kuntayhtymistä on työnantaja, jolla on palveluksessaan alle 1 000 työntekijää/viranhaltijaa. Vajaa neljännes (23 prosenttia) on työnantajia, joilla henkilöstömäärä vaihtelee välillä 100–249.
Kunnissa piilee paljon potentiaalia
Talous on kuralla yhä useammassa kunnassa. Aseita vaikeuksien voittamiseen on harkittava tarkasti, sillä lyhyen tähtäimen nopeat korjauskeinot voivat viedä kunnan ojasta allikkoon. Tutkimusjohtaja Marko Kesti on varma, että kunnilla on jo kaikki valmiudet tehokkaampaan työntekoon ja talouden parantamiseen. Johtoporras on tehokkuuden lisäämisessä ratkaisevassa asemassa.
Kunnon kehityskeskustelu
Jos kehityskeskustelut tuntuvat puuduttavalta pakkopullalta, kannattaa ottaa mallia Kaarinasta. Kaupungin laskentapäällikkö Merja Uuttu lähti viime keväänä alaistensa kanssa kävelemään. Idea syntyi yhdessä henkilöstön kanssa.
– Talvella palaverissa mietimme, että enemmän pitäisi tehdä jotain muuta kuin istua pöydän ääressä, Uuttu muistelee.
Ikäjohtaminen on osa moninaisuuden johtamista
Kunta-alan työntekijöiden keski-ikä oli 45,7 vuotta vuonna 2013. Suurimman ikäryhmän muodostivat 50–59-vuotiaat, joita oli yli kolmannes. Toisaalta keskimääräinen eläkkeellä oloaika on pidentynyt 2000-luvulla useilla vuosilla samalla, kun väestön eliniän odote on kasvanut. Erityisesti fyysisesti raskaista ammateista jäädään usein työkyvyttömyyseläkkeelle.
Selkeyttä opettajien työaikaan
Vuosityöajan kokeilu vakuutti Vantaan Ylästön koulun rehtorin Erkki Tulkin. Hän haluaisi järjestelmästä pysyvän.
– Olisi hyvä, jos vuosityöaika saataisiin alkavalla sopimuskierroksella osaksi käytäntöä. Pitäisi tähdätä siihen, että edes koulukohtaisia kokeiluja vuosityöajasta voitaisiin aloittaa syksyllä 2015.
"Riidat puoliksi" työyhteisösovittelulla
– Ihmisten kesken syntyy aina jonkin verran erimielisyyksiä. Halusimme matalan kynnyksen prosessin, jotta riidat voitaisiin käsitellä nopeasti, kertoo Joensuun työhyvinvointipäällikkö Minna Piiroinen.
Jaksamista voidaan parantaa yhteistyöllä
Esimiehen keskeinen tehtävä työn kuormittavuuden hallinnassa on työtehtävien ja työn tavoitteiden selkeyttäminen, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä. Kunnissa tehtäväkuvat on määritelty pääosin tarkasti. Sairaaloissa ne on Härmän mukaan määritelty jopa liiankin yksityiskohtaisesti, mikä vähentää mahdollisuuksia joustoihin.
Asiakkaan näkökulma palveluihin
Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa kokeiltiin, kuinka palveluja voi muuttaa asiakaslähtöisiksi. Kokeilu kuului kolmivuotiseen pilottiin osana Osaamisen ennakointi kuntapalveuissa -hanketta. Päijät-Hämeen pilotissa olivat mukana mm. alueen koulutuskonsernin lisäksi alueen sosiaali- ja terveysyhtymä sekä ennakointiverkosto.
Palkita voi muullakin kuin rahalla
Palvelujen vaikuttavuuden ja talouden tasapainottamisen kannalta on merkitystä myös sillä, mitä tapahtuu yksikölle, joka onnistuu toimintansa kehittämisessä. Onko seurauksena arvostus ja tuki kehittämiselle – vai mahdollisten toiminnan tehostamisen myötä syntyneiden säästöjen ohjaaminen muille yksiköille?